Miksi koulussa vietetään juhlia?

Steinerkouluille tunnusomaista on rytmisyyden merkityksen ymmärtäminen ja vaaliminen. Arkipäivän ja juhlan vuorottelu luo rytmiä, ja steinerkouluissa juhlia onkin paljon. Vuodenaikaan liittyvien juhlien ohella vietetään pienempiä juhlia: kausijuhlia, joissa oppilaat esittävät työnsä tuloksia toisilleen ja oman luokan juhlia, joissa oppilaat vastaavat itse tarjoilusta, ohjelmasta sekä jälkisiivouksesta. Oman luokkayhteisön juhlat kohottavat luokan yhteenkuuluvuuden tunnetta. Suuret yhteiset juhlat taas ovat tärkeitä koko koulun yhteishengelle. Tämän vuoksi Elias-koulussa ainakin joulu- ja kevätjuhlat vietetään koko koulu yhdessä.

Koulun juhlien myötä lapsi kasvaa sosiaalisuuteen. Luokat eivät vain saavu toisten tekemiin juhliin, vaan luokissa suunnitellaan esityksiä  ja harjoitellaan juhlia varten. Lapsi kokee, että hän on osa kokonaisuutta ja myös vastuullinen juhlien onnistumisesta. 

Juhlien vietolla steinerkouluissa ei pyritä vain vanhan perinteen muistamiseen, vaan tavoitteena on luoda juhlat valmisteluineen sellaisiksi, että mukanaolijat voisivat kokea sisäisyydessään liikahduksen, joka sytyttää juhlijan sisällä valon ja voiman. Perinteenä toistuvat juhlatilaisuudet liittävät meidät vielä vuoden rytmiä suurempaan rytmiin. Perinnejuhla sitoo meidät menneeseen ja tulevaan. Yhteinen elämyksellinen kokemus yhdistää: voimme vuosittain toistuvassa juhlassa palata muistoihin ja eläytyä tulevaan.

Mikael-aika

Vuodenkierron juhlat koulussa aloittaa Mikael-juhla. Syyspäivän tasaus on 22.9, silloin yö ja päivä ovat yhtä pitkiä, jonka jälkeen päivät lyhenevät. Varsinainen Mikaelin päivä on 29.9. ja löydämme sen kalenterista Mikon tai Mikkelinpäivänä. Mikaelin aika kestää neljä viikkoa. Aurinko näyttäytyy meille syyspäivän tasauksen jälkeen aina lyhyemmän ajan vuorokaudessa ja pimeys tulee konkreettisemmaksi. Tarvitsemme rohkeutta ja tahtoa taisteluun pimeyttä vastaan. Mikael-juhla onkin rohkeuden ja tahdon juhla. Samalla luonnossa on sadonkorjuun aika ja voimme osoittaa kiitollisuutta auringon kypsyttämää satoa kohtaan, jonka voimme varastoida talvea varten.

Koulumme Mikael-juhlassa toinen luokka esittää perinteisesti Mikael-legendan, jossa lohikäärmeen valta voitetaan ja Pyhä Yrjänä ratsastaa vapauttamaan prinsessan lohikäärmeen pauloista. Lapsille kuvan muodossa annettu viesti koskettaa myös aikuisia ja voidaankin kysyä: mistä löydän itsessäni lohikäärmeen – se ei liene vaikeaa – mutta myös mistä löydän itsessäni Mikaelin voiman, rohkeuden ja tahdon?

Adventtiaika

Vuodenkierron juhlat ovat kuin sateenkaarta pitkin kulkemista. Adventtina huomaa iItahämärän kietoutuvan siniseen huntuun, kuin odottaen jotain. Adventti on joulun valmistelun ja odotuksen aikaa.

Koulussa vietetään adventin alkaessa adventtijuhlaa. Juhlaa varten rakennetaan havuista spiraali, jonka keskellä olevasta kynttilästä jokainen lapsi saa vuorollaan valon omaan kynttiläänsä. Saliin tulvii yhä enemmän valoa kynttilöiden syttyessä yksi toisensa jälkeen. Lapset elävät voimakkaasti tämän juhlan mukana.

Koulun aulaan rakennetaan myös adventtiseimi, jossa Marian tie kulkee neljän viikon aikana kivikunnan, kasvikunnan ja eläinkunnan kautta ihmiskuntaan. Ensimmäisellä viikolla seimeen tuodaan kiviä ja jalokiviä, toisella viikolla käpyjä, olkia, sammaIta, oksia, ehkä ruusuja, kolmannella viikolla simpukoita, lampaita, härkä, aasi ja vihdoin neljännellä viikolla paimenet. Näin seimi valmistuu asteittain jouluksi, jotta sinne voisi syntyä tärkein – lapsi. Neljän viikon adventtiaika kruunautuu jouluna ja sitä seuraavina kahtenatoista pyhänä yönä, jotka puolestaan päättyvät kolmen kuninkaan juhlaan, loppiaiseen.

Pääsiäinen

Pääsiäinen ei ole tietyssä päivämäärässä pysyvä juhla kuten muut juhlat, vaan liikkuva, auringon ja kuun suhteesta määräytyvä juhla.  Pääsiäissunnuntai on kevätpäiväntasauksen jälkeisen täydenkuun jälkeinen sunnuntai. Näin se vieläkin lasketaan. Pääsiäinen on uudestisyntymisen juhla, uuden kasvun juhla.

Koulussa alaluokkalaisille rakennetaan pääsiäiskäytävä, jonka läpi lapsi kulkee pimeästä valoon, jossa lapsi saa mukaansa pienen siemenen, joka kylvetään luokassa multaan. Aikanaan siemenestä nousee pieni verso, josta kasvaa uusi kasvi. Keväällä uuden kasvun seuraaminen ja kasvien hoitaminen on osallistumista vuoden kiertokulkuun.