Tältä sivulta löydät Steinerkoulu Eliaksen eväät suurenmoiselle seikkailulle sekä lisätietoa ja näkökulmia steinerpedagogiikkaan.
Eväs #1 – Yhteisöllisyys ja yksilöllisyys
Yksilöllisyys ei ole yhteisöllisyydestä pois – päinvastoin. Yksilöllisyyden kehitys nähdään omaksi itseksi tulemisena ja ydinminuuden vahvistumisena. Kun tunnemme itsemme, omaamme terveen itsetunnon ja pystymme toimimaan paremmin yhteisössä.
Steinerpedagogiikassa yksilöllisyys näkyy muun muassa siinä, että sama luokanopettaja vastaa opetuksesta ensimmäiset kahdeksan vuotta. Näin opettaja oppii tuntemaan lapsen ja muodostamaan yksilöllisen suhteen häneen sekä luomaan turvallisen polun, jossa oppilas saa kasvaa omaksi itsekseen.
Yhteisöllisyys on Elias-koulun peruspilari. Kasvaminen yhteisöllisyyteen alkaa omasta luokasta ja laajenee vähitellen koskemaan koko kouluyhteisöä. Hyvää luokkahenkeä vaalitaan avoimella ja toisia kunnioittavalla kohtaamisella; jokainen yhteisön jäsen on tärkeä.
Koko koulun yhteiset tapahtumat, myyjäiset ja juhlat kantavat traditioita ja vahvistavat koko koulun yhteisöllisyyttä. Yhteisissä tapahtumissa myös vanhemmat pääsevät osallistumaan ja toimimaan – yhteenkuuluvuus ja yhteisöllisyys vahvistuvat. Elias-koulu on kyläkoulu keskellä kaupunkia.
Eväs #2 – Luovuus
Luovuutta voi miettiä sekä tulevaisuuden muutosten että yksilön näkökulmasta. Eittämättä tulevaisuuden suuret haasteet, muun muassa ekologinen kriisi, ratkaistaan päättäväisyyden ohessa luovuudella. Tutkimustulosten mukaan tulevaisuuden työelämässä on entistä harvemmin tarvetta rutiininomaiselle työlle, kun koneet korvaavat ihmisen. Tulevassa työelämässä tarvitaan luovaa ja selkeää ajattelua, asioiden ennakkoluulotonta yhdistelemistä sekä kykyä ja uskallusta luovaan ongelmanratkaisuun.
Mielikuvat ja tarinat ohjaavat luovuuteen. Luovuus syntyy maailman ihmettelemisestä ja tutkimisesta. Käsillä tehden ja toteuttaen. Yhdessä luoden. Luovuus on myös uusien näkökulmien etsimistä ja jatkuvaa kyseenalaistamista. Elias-koulussa opetus muuntuu lapsen ikävaiheen mukaan: alkuopetuksessa pääpaino on leikissä, käsillä tekemisessä ja mielikuvituksessa. Ylemmillä luokilla painottuvat tarkka havainnointi, tiedonhaku ja oman ajattelun vahvistaminen. Kaiken opetuksen läpäisee taiteellinen, luova ja osallistava lähestymistapa.
Eväs #3 – Tunne-elämän taidot
Koulun tehtävänä on paitsi opettaa, myös kasvattaa tasapainoisia ja empatiaan kykeneviä aikuisia.
Aito ja välittävä keskustelu on oppilaiden, vanhempien ja opettajien välisessä yhteistyössä tärkein eväs. Avoin keskustelu mahdollistuu luottamuksellisessa suhteessa. Omien tunteiden tunnistamista, niiden sanoittamista ja erittelyä harjoitellaan koulussa alusta alkaen. Myös negatiivisten tunteiden käsittelykyky ja armollisuus itseä kohtaan ovat oleellisia osia tunne-elämän taidoista.
Empatiaa opetellaan keskustelun lisäksi tarinoiden ja taidekasvatuksen kautta. Satujen kautta lapset oppivat asettumaan toisten asemaan ja ymmärtämään toisten ihmisten mielentiloja ja tunteita.
Tunneäly on tulevaisuuden tärkeimpiä avaintaitoja.
Eväs #4 – Tarinat ja traditiot
Traditiot luovat turvaa, ennakoitavuutta sekä yhteenkuuluvuuden ja pysyvyyden tunnetta. Alati muuttuva maailma on tosi. Lapset ja nuoret tarvitsevat pysyvyyttä, jotta he voivat kasvaa muutoksen keskellä avoimin mielin ja pelkäämättä. Traditiot juurruttavat ja kertovat, mistä tulemme ja keitä olemme.
Traditiot, joita Elias-koulussa toteutamme:
- Juhlat
- Myyjäiset
- Erilaiset tapahtumat
- Leirikoulut
- Näytelmät
- Teemapäivät
Alaluokilla kerrotaan paljon satuja ja tarinoita, joiden kautta lapsi voi käsitellä omia tunteitaan ja kokemuksiaan: saduissa paha saa palkkansa, hyvä voittaa ja oikeus toteutuu.
Alaluokkien satujen maailmasta siirrytään Kalevalan kautta Antiikin Kreikan tarustoon, keskiaikaisiin sankaritarinoihin ja lopulta kertomuksiin löytöretkistä ja eri kansojen elämistä. Kertomusaineiston kruununa ovat seitsemännellä ja kahdeksannella luokalla historiallisten henkilöiden elämäkerrat.
Tarinoiden avulla opitaan empatiaa ja tunteiden käsittelyä. Tarinat opettavat meille paljon ihmisyydestä ja maailmasta, ihmisten elämästä kautta historian.
Eväs #5 – Sosiaaliset taidot
Sosiaaliset taidot auttavat meitä kommunikoimaan, ryhmäytymään sekä luomaan merkityksellisiä ja kestäviä ihmissuhteita.
Sosiaalisilla taidoilla tulee olemaan entistä suurempi merkitys tulevaisuudessa ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa, niin digitaalisissa todellisuuksissa kuin todellisessa elämässä. Maailma muuttuu, digitaalinen murros nopeutuu luoden globaalin, verkottuneemman maailman kuin koskaan aikaisemmin ihmiskunnan historiassa. Tämä on suuri mahdollisuus, mutta myös haaste. Miten voimme säilyttää yhteyden toisiin ihmisiin ja elää reaalisessa maailmassa niin, ettemme katoa verkottuneen maailman syövereihin?
Hyvillä sosiaalisilla taidoilla varustetut ihmiset pärjäävät elämän tyrskyissä ja pystyvät kohtaamaan ja huomioimaan paremmin toiset ihmiset sekä osaavat tulla itse kuulluiksi. He pystyvät reflektoimaan itseään ja käytöstään. Pyytämään ja antamaan anteeksi. On taito kuunnella toisia ja antaa tilaa toisille. Sosiaalisia taitoja opetellaan elämän mittaisella matkalla moneen otteeseen. Opettelu on hyvä aloittaa hyvissä ajoin.
Eväs #6 – Ikäkausiopetus
Steinerpedagogiikan kulmakiviin kuuluu ikäkausiopetus. Se perustuu ihmiskäsitykseen, jonka mukaan ihmisen kehitys etenee seitsemän vuoden rytmissä. Opetussuunnitelma on rakennettu niin, että opetettavat asiat ja metodit, joilla ne opetetaan ja opitaan, tukevat kokonaisvaltaista kasvua kussakin ikävaiheessa.
Ensimmäisen seitsenvuotiskauden (0-7 vuotta) aikana lapsi elää rytmien, toiminnallisuuden, jäljittelyn, leikin ja aikuisten tarjoaman turvallisen hoivan ja rakkauden ilmapiirissä. Tämä ensimmäinen seitsenvuotiskausi päättyy koulun alkamiseen.
Toinen seitsenvuotiskausi (7-14 vuotta) kattaa lähes koko peruskouluajan. Alimmilla luokilla liikutaan paljon, tehdään käsillä, opitaan kuuntelemaan ja kertomaan. Opitaan yhdessä ja harjoitellaan sosiaalisia taitoja. Kymmenvuotias alkaa jo tarkastella maailmaa ja ympäristön ilmiöitä itsestään erillisinä asioina: havaintojen teko, erilaisten taitojen ja asioiden oppiminen nousevat keskiöön. Kolmannentoista ikävuoden aikoihin oma ajattelu alkaa herätä ja nuori alkaa etsiä omaa tapaansa hahmottaa maailmaa ja muodostaa mielipiteitä. Hyvinä esimerkkeinä murrosikään liittyvistä teemoista ovat löytöretket ja Ranskan vallankumous: kuin löytöretkeilijä nuori lähtee kohti tuntematonta ja kapinoi auktoriteetteja vastaan, kuten tässä iässä kuuluukin. Samalla nuori joutuu kuitenkin ottamaan vastuuta omista teoistaan.
Lukiossa painottuu käsitteellisen ajattelun kehittyminen ja oman identiteetin rakentaminen. Opettajan rooli on tässä vaiheessa toimia asiantuntijana. Keskustelu, maailman ilmiöihin tutustuminen eri näkökulmista sekä monipuolinen taide- ja taitoaineiden tarjonta auttaa nuorta kasvamaan omaksi itsekseen ja löytämään oman elämänpolkunsa.
Steinerpegagogiikka
Steinerkasvatuksen liiton sivuilla kuvataan steinerpedagogiikkaa lyhyesti.