Maatalousharjoittelu Kurjen tilalla 10.9–14.9

Vasikat, kuva Samuel Kymäläinen

Elias-koulun opetussuunnitelman mukaan jokainen lukiolainen suorittaa maatalousharjoittelun, niin kuin muissakin steinerkouluissa. Elias-koulussa harjoittelu on 11. luokan syksyllä, ja tavallisesti harjoittelu tapahtuu pienissä ryhmissä mahdollisuuksien mukaan bionynaamisilla tiloilla Etelä-Suomessa. Tänä syksynä harjoittelu päätettiin toteuttaa leirimuotoisena harjoitteluna Kurjen tilalla Vesilahdella.

Aloite leirin järjestämisestä oli tullut jo keväällä Kurjen tilalta. Opinto-ohjaaja Tiina Oksanen innostui ajatuksesta ja rehtori Kirsi Perttola-Ylinampa liittyi mukaan suunnittelemaan ja järjestelemään leiriä. Luokanvalvoja Elina Laukkonen oli tukena järjestelyissä. Syyskuussa 20 innokasta 11. luokan opiskelijaa oli valmiina aloittamaan leirinsä. Aivan koko luokka ei leirille osallistunut, vaan osa teki harjoittelunsa entiseen tapaan pienissä ryhmissä eri paikoissa.

Opiskelijat dokumentoivat leiriä pienissä ryhmissä kirjoittamalla, valokuvaamalla ja piirtämällä sekä tekemällä pieniä videoita.

Siri Flander, Ilona Oinonen, Aurora Immonen ja Sarah Tepponen kirjoittivat leiristä:

Me 20 Elias-koulun lukion toisen vuoden opiskelijaa teimme harjoittelun Kurjen tilalla Vesilahdella ja yövyimme läheisessä Rautialan kurssikeskuksessa. Saimme tutustua biodynaamisen tilan toimintaan ja osallistua tilan töihin viiden päivän ajan.

Historiallinen Kurjen tila on osa Vesilahdessa sijaitseva ekokylää. Kurjen tilalla on viljelypeltoja, kasvimaita ja kotieläimiä. Tilalla asuvat omistajat ja vapaaehtoistyöntekijät EVS:ltä (European Voluntary Service). Elias-koululaisia ohjasivat viljelijät Ira ja Ari Hellstén, puutarhuri Sanni Laitila ja ekokyläläinen Salla Kononow-Bracker.

Kurjen maatilalla viljellään monipuolisesti vihanneksia, juureksia, ja kukkia; kasvihuoneessa kasvaa tomaattia, kurkkua, paprikoita, chilejä ja yrttejä. Pihoilta löytyy myös marjapensaita ja hedelmäpuita. Tilalla asustaa lehmiä, joista suurin osa on itäsuomenkarjaa eli kyyttöjä, sekä suomenlampaita, kanoja ja lemmikkeinä koiria ja kissoja.

Leirin kulku

Leiri alkoi luennolla, joka antoi hyvän käsityksen siitä, mitä olimme tekemässä ja miksi tilan omistajat olivat valinneet juuri biodynaamisen viljelyn maatilalleen. Ensimmäisenä päivänä meidät jaettiin kolmeen ryhmään. Työtehtävät olivat kaikilla samat: lampaiden, kanojen ja lehmien hoitoa, omenasoseen valmistusta, maanviljelyä ja maisemahoitoa.

Ensimmäiset päivät olivat hyvin sateisia ja mutaiset pellot vaikeuttivat työntekoa. Myöhemmin sää kuitenkin parani ja kaikilla oli mukavampaa työskennellä. Jokainen pääsi kokeilemaan monipuolisesti tilan eri töitä hyvin suunniteltujen aikataulujen ansiosta. Vapaa-ajalla sai tehdä monia asioita, esimerkiksi kalastaa, sienestää, saunoa ja pelata tennistä. Hyvin tasapainotettujen päivien ansiosta työt eivät tuntuneet liian uuvuttavilta ja kaikilla oli hyvä olo päivän lopuksi.

Mitä opimme?

Kaikkihan tietävät, mitä maanviljely on, mutta konkreettinen työskentely antoi meille realistisen kuvan maatilan toiminnasta. Kurjen tilalla pidetään huolta siitä, että maatilalla viljellään monipuolisesti sekä toimitaan ympäristöystävällisesti. Viljelyssä ja eläinten hoidossa ei käytetä kemikaaleja. Pääperiaatteena on kestävän kehityksen tavoittelu. Ympäristön luonnollisen syklin ylläpitämiseksi tarvitaan oikea määrä eläimiä ja viljelymaita kulutukseen nähden. Eläimen syödessä ruohoa, se tuottaa siitä lantaa. Kompostoitua lantaa käytetään puutarhan lannoittamiseen. Eläinten laiduntaessa uusi ruoho kasvaa ravinteikkaan maaperän ansiosta ja näin prosessi alkaa uudelleen. Tämä tapahtumasarja on osa ympäristön luonnollista sykliä, joka on oleellinen askel kohti kestävää kehitystä ja ekologisempaa tulevaisuutta.

Mikä fiilis jäi?

Leiri opetti enemmän kuin tavallinen TET-harjoittelu, koska siihen sisältyivät luennot ja monipuolinen työnteko. Jotkut jopa toivoivat, että harjoittelu olisi ollut pidempi kuin vain viisi päivää. Hyviä ja yllättäviä juttuja oivalluksia tuli useita:

”Leiristä jäi hyvä fiilis ja paljon tietoa jatkoon.”
”Lampaiden ystävällisyys yllätti.”
”Laadukas ruoka.”
”Toimiva kokonaisuus.”
”Sadonkorjuu oli hauskaa ja rentouttavaa.”
”Jäi tunne työnteon mielekkyydestä.”

Kevätjuhlapuhe

rehtori Kirsi Perttola-Ylinampan puhe Paasitornissa 2.6.2018 Arvoisat juhlavieraat, hyvät oppilaat, tulevat ylioppilaat, opettajat, henkilökunta, vanhemmat ja ystävät! Yksi kouluvuosi on jälleen [...]

Rehtorin puhe

Vt. rehtori Gitte Forsbergin puhe kevätjuhlassa 3.6.2017 Rakkaat oppilaat, arvoisat abiturientit, hyvät vanhemmat, sukulaiset sekä kunnioittamani kollegat Elias-koulussa. Meidän elämämme [...]

Kevätjuhla 2017

Ylioppilas Wilhelmina Forsbergin puhe kevätjuhlassa 3.6.2017 Arvoisa rehtori, opettajat, juhlavieraat ja erityisesti me uunituoreet ylioppilaat. On aika uskomatonta, että olemme nyt [...]

Itsenäisyyspäivän puhe

12. luokan oppilaan Shabnam Momenin puhe itsenäisyyspäivän juhlassa 4.12.2015 Hyvät kuulijat, Uskon, että Suomen itsenäisyyspäivä on tärkeä monille suomalaisille ja [...]

Purjehduksen koulumestaruuskisa

Kilpailupäivänä tavattiin HSS Sailing Centerissä aamulla vähän kahdeksan jälkeen. Suomen purjehdus ja veneilyn Lasten ja nuorten toiminnan koordinaattori Mika Hollo [...]