Maantiedon ensimmäinen kurssi sisältää Elias-koulussa viikon (viikko 35) mittaisen leirikoulun Lapissa. Vuosien mittaan leirin pitopaikaksi on vakiintunut Äkäslompolo, jossa Stenan majat on tullut tutuksi ja mieluisaksi majoituspaikaksi – ei vähiten erinomaisen keittiönsä ansiosta.
Jo näkymät matkalla läpi Suomen antavat luonnonmaantieteellistä tietoa oman maamme luonnonoloista. Perille päästyä lähdetään vaelluksille tuntureille, metsiin ja soille tutkimaan Lapin luontoa ja sen erityispiirteitä.
Leiripäivä alkaa yleensä oppitunnilla, jonka jälkeen luokkahuoneesta lähdetään ulos maastoon omin aistein havainnoimaan pohjoisen luontoa. Tutuiksi tulevat erilaiset tunturit ja muut luonnon muovaamat maisemat. Myös lappilaisia elinkeinoja sivutaan, kun nähdään luonnossa laiduntavia porotokkia tai kiivetään laskettelurinteiksi raivattuja tunturin kupeita.
Jokakertainen retkikohde Pakasaivo, luonnonkaunis rotkojärvi suurine hiidenkirnuineen, on kiinnostava geologinen muodostelma, johon liittyy myös vahva uskomuksellinen perinne. Järvi ympäristöineen on vanha saamelaisten pyhä paikka, jota nykyihminenkin katselee ”kunnioittaen ja kummastellen” kuten Samuli Paulaharju kertoo muinaisten Lapin äijiien sitä katselleen.
Päivän vaellusten ja hyvän päivällisen jälkeen illat ovat iloista yhdessäoloa, johon tunnelmaa tarjoavat majoitustilojen takkahuone, pieni keittiö ja rantasauna uimapaikkoineen.
Leiri juuri luokion 1. luokalla ei palvele vain maantieteellistä ymmärrystä vaan se on myös lukiotaan aloittavien opiskelijoiden tutustumisleiri, jossa ryhmäytyminen tapahtuu hyvinkin luontevasti.