Koulussa näytellään

Steinerkouluissa näytellään paljon, sen tietävät kaikki steinerpedagogiikasta jotakin tietävät. Koulussa ei kuitenkaan näytellä näyttelemisen vuoksi tai vain siksi, että saadaan ohjelmaa juhliin ja tapahtumiin. Näytelmällä on opetukselliset tavoitteet, ja opetussuunnitelman kokonaisuudessa se kokoaa yhteen monia osa-alueita, jotka pääsevät näytelmissä esiin.

Näytteleminen on luovaa toimintaa, joka suuntautuu lapsen ja nuoren koko persoonallisuuden kehittämiseen ja näin ollen se sopii kaikille eikä vain niille, jotka mielellään hakeutuvat näyttelemään. Kreikan verbi drao, teen, kamppailen, kuvaa hyvin sitä, mistä näytelmässä on kyse.

Näytteleminen vaatii ilmiöiden analysointia ja omakohtaista tutkimista oman kehon, eläytymisen ja kokemisen kautta. Se harjaannuttaa yhdessä selviytymistä ja ongelmien ratkaisua. Lisäksi se tarjoaa elämyksiä ja iloa koko kouluyhteisöön – luokkien näytelmiä odotetaan.

Näytelmiin valmistautuminen tutustuttaa oppilaat draamaan kirjallisuuden lajina ja sen ilmaisukeinoon, dialogiin, tarinan kertomisessa. Näytelmiin paneutuminen luo oppilaille omakohtaisen suhteen draamaan taidemuotona ja näin kasvattaa myös tarkkaavaista yleisöä teattereihin. Kun on itse ollut näyttämöllä, myös katsojakokemus rikastuu.

Opetussuunnitelmassa näytelmä on merkitty viidennen, kahdeksannen ja 12. luokan kohdalle, mutta luokat esiintyvät pienimuotoisesti lähes joka vuosi vanhemmille tai muille luokille. Näytelmät tehdään kaikkina vuosina äidinkielen ja kirjallisuuden tunneilla. Vain 12. luokalla on varattu omia jaksotunteja näytelmälle.

5. luokka

Viidesluokkalaiset esittävät tavallisesti satunäytelmän tai historian teemoihin perustuvan näytelmän, jonka opettaja on valinnut ja muokannut oppilailleen sopivaksi. Esitystä valmistettaessa kiinnitetään erityistä huomiota äänenkäytön elävyyteen ja roolityyppien luonteikkaaseen esittämiseen. Yksilölliseen roolisuoritukseen ei vielä pyritä. Oppilaat osallistuvat myös näytelmän musiikin tekemiseen ja esittämiseen sekä tekevät tai muokkaavat näytelmään lavasteita, pukuja ja muuta rekvisiittaa. 

8. luokka

Kahdeksannella luokalla näytelmäprojektiin liittyen luetaan erilaisia näytelmiä ja tehdään runsaasti ilmaisuharjoituksia. Toiminta ei ole enää pelkästään opettajajohtoista kuten viidennellä luokalla, vaan nuorten omia näkemyksiä kuunnellaan tarkasti, ja näyttämöllä alkavat erottua jo yksilölliset roolisuoritukset. Osa oppilaista voi löytää uusia taitoja ja kiinnostuksen kohteita myös  puvustuksen ja  lavastuksen parissa tai valo- ja äänimaailmaan perehtyessään. 

12. luokka

Kahdennellatoista luokalla harjoitellaan ja esitetään näytelmä, jonka opiskelijat valitsevat itsenäisesti. He myös päättävät taiteellisista ratkaisuista itse sekä vastaavat harjoitusten kulusta. Opiskelijat toimivat myös näytelmän ohjaajana, lavastajana, puvustajana sekä suunnittelevat ja toteuttavat valo- ja äänimaailman.  Opettajan rooli on tukea ja auttaa tarpeen mukaan sekä pitää langat käsissään niin, että jokaiselle opiskelijalle löytyy sopiva tehtävä näytelmässä.  Näytelmäjaksoon kuuluu mahdollisuuksien mukaan myös ohjattua teatteri-ilmaisua. 

Näytelmäprojektin tavoitteena on synnyttää taiteellinen prosessi, jossa toisaalta punnitaan opiskelijan yksilölliset suoritukset ja toisaalta hänen kykynsä vastuulliseen työskentelyyn ryhmän jäsenenä.