Kertomusaineisto luokilla 1-4
Varsinainen historian opetus alkaa viidennellä luokalla, mutta jo ensimmäisellä luokalla kerrotut kansansadut antavat oppilaille tuntumaa muinaisista ajoista. Satuja kuunnellessaan oppilas oppii keskittymään ja kuuntelemaan sielunsa silmin. Jos hän pystyy luomaan elävät kuvat kuulemastaan, niin hänen on helppo seuraavana päivänä kertoa takaisin kuulemansa. Samalla hän harjoittelee suullista esitystä. Sadusta piirretään vielä kuva, jossa lapsi voi piirtää häntä puhutelleen kuvan sellaisena, kuin hän sen on mielikuvassaan nähnyt. Oppilaat myös mielellään kertovat opettajalle tai luokkatovereille, minkä kohdan sadusta he ovat valinneet ja mitä kuvassa tapahtuu.
Toisella luokalla kertomusaineistoon kuuluvat faabelit ja legendat. Faabeleissa, eläintarinoissa, kuvaillaan erilaisia luonteenpiirteitä, joita meillä ihmisilläkin on. Esimerkiksi ovelaa kettua, joka kerta toisensa jälkeen onnistuu huijaamaan muita eläimiä, milloin se petkuttaa kalastajalta saaliin, milloin korpilta juustopalan. Legendojen henkilöt ovat hyveellisiä ja anteliaita, ja he ovat omistaneet koko elämänsä muiden ihmisten tai eläinten auttamiselle. Monet legendat liittyvät historiallisiin henkilöihin tai vuoden kierron juhliin, esimerkiksi Lucia-legenda, Pyhä Martti (lyhtyjuhla), Franciscus Assisilainen ja Pyhä Birgitta.
Kolmannella luokalla kertomusaineistona ovat Vanhan Testamentin tarinat. On yleissivistävän historian kannalta tärkeää, että oppilas tuntee myös Raamatun tarinoita.
Talonpoikaisjaksolla oppilaat tutustuvat elämään sellaisena kuin sitä isovanhempien ja isoisovanhempien aikana elettiin. Opettaja kertoo arkielämästä, ja oppilaat kokeilevat vanhoja työtapoja: puivat viljaa, jauhavat jyvia käsimyllyllä ja leipovat leipää. Kermasta vispataan voita, joka pestään ja suolataan. Lopuksi maistellaan omien kätten aikaan saannoksia. Jaksolla voidaan myös karstata villaa ja vaikka kokeilla talon rakentamista hirsistä. Tutustutaan vanhoihin käsityöläisammatteihin, esimerkiksi siihen kuinka suutari valmisti kengät tai seppä takoi tarvekaluja.
Kotiseudun historiaa ja Kalevalaa neljännellä luokalla
Yhdeksänvuotiaan kehitysvaihe on ollut portti, josta on kuljettu toisenlaiseen maailmaan. Siihen, missä aika ja tilallisuus ovat mitattavia, missä on vähitellen opittava katsomaan ilmiöitä objektiivisesti ja etäisyyttä ottaen. Ajan ja paikan ulottuvuudet avautuvat kotiseudun historian myötä. Kehittyvä tietoisuus saatetaan huolellisesti kohtaamaan maailma uudella tavalla.
Kun kotiseutuna on Helsinki, opiskeltava aines on laaja. On vaellettava mielikuvissa Vantaanjoen suulta Vironniemelle ja esitettävä elävästi kertoen kaupungin kehitys. Jakso antaa eväät tulevalle historian ja maantiedon opetukselle. Jakson aikana tehdään vihko, jossa kerrotaan tekstein ja kuvin tärkeimpiä asioita käsitellyistä aiheista.
Jakson aikana käydään retkillä kertomusten tapahtumapaikoille. Esim. käynti Suomenlinnassa antaa oppilaille vahvan tunnon historiasta, joka on vielä läsnä ja johon he voivat tuntea liittyvänsä.
Kertomusaineistona neljännellä luokalla kerrotaan oman kansalliseepoksemme, Kalevalan, tarinoita. Kalevala voidaan käsitellä opettajasta riippuen eri tavoilla. Monet tekevät siitä oman jakson ja jaksovihkon sen kuluessa. Kalevalan runoja voidaan myös lausua, taputtaa, tömistellä ja laulaa pitkin vuotta. Usein neljäs luokka valmistaa myös pienen kuvaelman Kalevalasta.
Ihmiskunnan menneisyydestä Egyptin kautta antiikin Kreikkaan
11-vuotias viidesluokkalainen elää lapsuuden kulta-aikaa. Sisäinen ja ulkoinen olemus ovat sopusoinnussa. Iloinen voiman, osaamisen ja tekemisen tuntu ovat vallitsevana laatuna viidennellä luokalla.
Varsinainen historian opetus alkaa ja opetettavana on ihmiskunnan vaiheita tuhansien vuosien ajalta. Historian opetuksen alussa kerrotaan tarinoita muinaisesta Intiasta ja Persiasta. Oppilaat eläytyvät tarinoihin ja aiheita työstetään piirtäen, maalaten, muovaillen sekä musiikin ja draaman keinoin. Egyptin historiasta löytyy jo valtava määrä kirjoitettua tietoa ja dokumentteja, joista osa on nähtävissä vielä tänäkin päivänä. Egyptin historiaan on helppo tutustua ja sitä voi työstää monin tavoin myös taiteellisesti.
Antiikin Kreikka on ihmiskunnan kehityksessä se vaihe, johon viidesluokkalaisen laatua voi rinnastaa. Koko elämä tuntuu olevan tasapainossa. Tässä iässä puhuttelevat esimerkiksi spartalaisten kurinalaisuus ja sotureiden kunnia tai Ateenan taiteellinen liikkuvuus ja Olympialaiset. Viidesluokkalaisten piirrokset historian jaksovihkoissa ovat ilmeikkäitä ja värikylläisiä. Ne ovat ilo silmälle siinä kuin viidesluokkalainen itsekin.
Antiikin Rooma ja keskiaika
Punaposkisesta viidesluokkalaisesta on tullut hieman raskasliikkeisempi ja vakavampi 12-vuotias, kuudesluokkalainen. Hän vaatii oikeudenmukaisuutta. Kuin konsuli Rooman senaatissa hän valvoo, että opettaja varmasti noudattaa tätä kansalaishyvettä.
Sankariteoista roomalaiset seppelöivät omat poikansa laakeriseppeleellä ja tuomitsevat tämän niskuroinnista kuolemaan, molemmat hän on oikeuden mukaan ansainnut. Kuudesluokkalainen löytää heissä sukulaissielun, ei intoa hehkuen kuten aikanaan Kreikassa, mutta hyväksyen ja tyytyväisenä, koska laki on toteutunut.
Kuudennen luokan opetussuunnitelma ei kuitenkaan sisällä pelkästään Rooman historiaa vaan lisäksi koko keskiajan. Opetettava aines on valtavan laaja, mutta tärkeintä ei tässä vaiheessa ole historian faktojen tai vuosilukujen opettelu vaan edelleenkin aiempien vuosien tapaan kertomuksiin ja tarinoihin eläytyminen.
Rooman valtakunta hajoaa kansainvaellusten melskeeseen. Oppilaalle jää ehkä ankea ja lohduton kuva. Samaistuessaan keskiajan elämään kuudesluokkalainen joutuu herättelemään omaa tunneskaalaansa. Esimerkkiksi luostarilaitosta kantaa nöyryys ja hiljaisuus, viikinkejä yksilöllinen vapaudentunto ja kaupunkien porvareita keskinäinen solidaarisuus. 12-vuotiaan heräävä subjektiivinen tunne-elämä puolestaan samaistuu ritarien voimaan, urheuteen ja heikompien suojeluun.
Uuden ajan murros
Seitsemäsluokkalainen on kuin löytöretkeilijä, jonka edessä on tuntematon ja kiehtova maailma. Sitä kohti on mentävä, jätettävä taakseen tuttu ja turvallinen. Löytöretkien lisäksi muita seitsemännen luokan aiheita historiassa ovat luonnontieteiden murros, kirjapainotaito, uskonpuhdistus ja renessanssi. Koko maailmankuva siis muuttuu keskiaikaa seuraavan muutaman sadan vuoden aikana. Renessanssin taide antaa paljon mahdollisuuksia kuvalliseen työskentelyyn ja tutkimiseen. Kertomusaineisto painottuu elämäkertoihin, jotka auttavat seitsemäsluokkalaista omassa murrosvaiheessaan löytämään esikuvia ja samaistumisen kohteita. Keskeisiä henkilöitä ovat esimerkiksi Leonardo da Vinci, Jeanne d Arc, Galileo Galilei, Nikolaus Kopernikus tai Kustaa Vaasa ja Pietari Brahe.
Uuden ajan alusta nykypäivään
Kahdeksannella luokalla tarkastelun kohteena on itsevaltiuden aika ja Ludvig XIV, valistus ja Ranskan suuri vallankumous, Napoleon, Venäjän historia, esiteollinen maailma sekä teollinen vallankumous. Havainnollistetaan esim. höyrykoneen, kutomakoneen ja muiden keksintöjen mullistava vaikutus ihmisen elämään, erityisesti työväestön asemaan. Käsitellään myös maailmansodat ja luodaan yhteys nykypäivään elämäkertojen näkökulmasta. Kiehtovia ja keskeisiä henkilöitä ovat mm. Marie Curie, Mahatma Gandhi, Anne Frank ja Martin Luther King; aineistosta ei kahdeksannella luokalla tule pulaa.
Yläluokilla kohti ajattelun liikkuvuutta ja elävyyttä
Yläluokilla 9. luokasta lukion loppuun historian opetuksessa keskeistä on oppilaan oman ajattelun, oivalluskyvyn ja kiinnostuksen herääminen. Opetus on keskustelevaa ja ajatuksia herättävää. Historian ilmiöitä tarkastellaan useasta eri näkökulmasta. Alaluokkien aihepiirit toistuvat, mutta painotukset ja käsittelytapa on eri. 9. luokalla on lisäksi erillinen taidehistorian jakso sekä lukiossa puolestaan musiikin ja arkkitehtuurin historiasta omat opintokokonaisuudet.