Eurytmia on steinerkouluissa opetettava taide- ja taitoaine, jossa musiikki ja puhe muunnetaan liikkeen ja eleen kautta näkyväksi. Taiteellisen näkökulman lisäksi eurytmiassa tavoitellaan kehon ja liikkeen hallintaa sekä keskittymistä. Eurytmiaa opetetaan Elias-koulussa kaikilla perusasteen luokka-asteilla sekä lukiossa luokilla 10 ja 11.
Eurytmia perusasteella
Ensimmäisellä ja toisella luokalla eurytmian opetus perustuu luonnolliseen jäljittelyyn: oppilaat jäljittelevät opettajan liikkeitä ja kuvioita, mutta myös tunnelman, minkä opettaja kuhunkin runoon, satuun ja musiikkiin luo. Tähän kuuluu vääjäämättä vapaus: alaluokilla jokainen saa jäljitellä vapaasti omalla tavallaan. Liikkeitä ei varsinaisesti korjata, kunhan jokainen on keskittyneesti mukana. Toisaalta ryhmäkuviot vaativat suurta kurinalaisuutta ja sosiaalisuutta, sillä kestää usein kauan, ennen kuin kaikki hahmottavat kuvion ja se menee oikein. Monissa kuvioissa sotkun aiheuttaa yksikin virhe, ja niinpä kaikilta vaaditaan huimasti kärsivällisyyttä, ennen kuin harjoitus saadaan onnistumaan.
Kolmannella luokalla oppilaille opetetaan äänteitä ja säveliä. Nyt he saavat työkalut muodostaa sanoja ja ilmaista musiikkia. Aakkoset opetellaan, ja lapset ymmärtävät nopeasti kirjaimen ja äänteen eron. Pian kaikki osaavat muodostaa eurytmisesti oman nimensä ja paljon muitakin sanoja. Eri sävellajien opettelu kulkee mukana ihan yläluokille asti, ja vähitellen mukaan tulevat myös intervallit. Kun työkalut ovat vähitellen hallussa, on tärkeää, että jokaiselle oppilaalle syntyy niihin oma suhde.
Neljännellä luokalla lapset voivat jo itse etsiä runoihin äänne-eleitä. Äänteitä voi maistella, tunnustella, kuulostella, ja miettiä, mikä äänne sopii kuhunkin kohtaan ja mikä äänne kuuluu kussakin sanassa erityisesti. Lapset ovat tässä todella taitavia, ja heidän ehdotuksensa ovat useimmiten loistavia.
Kun neljännellä ja viidennellä luokalla on harjoitettu paljon säveliä, voidaan kuudennella luokalla aloittaa improvisaatioharjoitukset. Pianisti soittaa jonkun uuden kappaleen, ja oppilaat liikkuvat siihen vapaasti improvisoiden. Tämä harjoitus on aina aluksi vaikea, mutta oppilaat tottuvat siihen nopeasti, ja se kehittää musiikin melodian ja rytmin hahmottamisen kykyä.
Improvisaatioharjoitusten kautta oppilaiden liikeilmaisu pysyy elävänä ja omanlaisena, mikä on äärimmäisen tärkeää murrosiän lähestyessä. Säveleurytmian puolella oppilaat voivat nyt suunnitella kokonaisten runojen koreografioita. He suunnittelevat ja valitsevat äänne-eleet ja suunnittelevat muodon omalla ryhmälleen. Ryhmässä voi olla 26 oppilasta. Myös solistinen työskentely on mahdollista. Tällaiset omat koreografiat ovat useimmiten erittäin hienoja taiteellisia kokonaisuuksia jo kuudennella luokalla.
Ryhmätöitä jatketaan seitsemännellä luokalla, ja niistä muotoutuu usein hienoja esityksiä. Jokainen oppilas voi myös tehdä oman pienen koreografian runoon, kunhan muotoperiaatteet on ensin opeteltu. Nyt oppilas etsii itsenäisesti sopivan tekstin, jonka työstää niin valmiiksi, että voi esittää sen luokalle. Voidaan jo alkaa kiinnittää huomiota eri äänne-eleiden ja tilan suuntien laadullisuuksiin.
Kahdeksas ja yhdeksäs luokka eivät ole eurytmian opettajallekaan helppoja. Murrosikä näkyy ja kuuluu, eikä liikkuminen ole enää keveää. Jos kuitenkin on onnistuttu siinä, että oppilaat ovat saaneet luoda oman suhteensa eurytmian elementteihin, voi opetus jatkua onnistuneesti näilläkin luokilla. Painopiste voi näillä luokilla olla selkeissä, rytmisissä harjoituksissa ja monimutkaisissa geometrisissä tehtävissä. Lisäksi kahdeksannella luokalla voidaan työstää balladi, jossa nyt ensimmäisen kerran tulee varsinainen draamallinen elementti ja eri tunteiden ilmaiseminen voimakkaasti mukaan. Yhdeksäs luokka huipentuu äänne-eurytmian sooloihin, jotka esitetään vanhemmille ja koko koululle. Jokainen nuori tekee oman koreografian valitsemaansa runoon ja esityksestä tehdään mahdollisimman kokonainen pukuineen, valoineen kaikkineen.
Eurytmia lukiossa
- luokalla oppilaat ovat useimmiten sielullisesti jo niin vapautuneet, että voidaan aloittaa intensiivinen työskentely säveleurytmian parissa. Kun vielä yhdeksännellä luokalla painopiste oli rytmissä, on se nyt melodiassa, ja oppilaat tekevät suuria, virtaavia muotoja ryhmässä ja yksin. Nyt vasta alkaa varsinaisen melodisen elementin ilmaisu olla mahdollista – ja myös nautinnollista. Oppilaat liikkuvat sulavasti monimutkaisissakin muodoissa ja ottavat hienosti toisensa huomioon.
Koko tämä pitkä eurytmiataival huipentuu sitten 11. luokalla, kun tehdään eurytmian päätöstyö. Se on monimuotoinen esitys, johon juonen tai tarinan tai runojen sekä musiikin lisäksi kuuluu puvustus ja valaistus. Työskentely on intensiivistä: opiskelijat käyttävät taidokkaasti kaikkia vuosien mittaan keräämiään taitoja: he osaavat liikkua, hallita omaa kehoaan ja ilmaista sillä mitä erilaisimpia tunteita ja tunnelmia, he osaavat hahmottaa musiikkia, ilmaista sen elementtejä liikkeellä, he osaavat ja uskaltavat eläytyä, heillä on ideoita, he osaavat kunnioittaa ja suvaita toistensa erilaisuutta ja he osaavat nauttia liikkumisesta.