Paikan kertomaa

– historian ja kirjallisuuden yhteisprojekti 2009–2010

Lukuvuoden 2008–2009 aikana toteutimme silloisella yhdennellätoista luokalla historian ja kirjallisuuden yhteisprojektin. Projektin kuluessa oppilaat perehtyivät keskiajan kirjallisuuden ja historian saloihin. Projekti huipentui parin päivän mittaiseen Tallinnan-matkaan; ennen matkaa oppilaat hankkivat ryhmissä ennakkotietoja erilaisista Tallinnan keskiaikaan liittyvistä kohteista ja matkan aikana he tutustuivat paikan päällä kohteisiin. Matkan lopuksi kukin ryhmä esitteli kaupunkikierroksella tietojaan ja löydöksiään muille ryhmille. Omin silmin ja jaloin koettu keskiaika tallentui vielä kotimaassa ryhmien koostamiksi kuva- ja kertomuskollaaseiksi. Yhdennentoista luokan hyvien kokemusten saattelemana lähdimme jatkamaan yhteistyötä historian ja äidinkielen opiskelussa nyt kahdennelletoista luokalle siirtyneiden oppilaiden kanssa. Kahdennellatoista luokalla opiskeltavat historian 4. kurssi Suomen historian käännekohtia sekä äidinkielen ja kirjallisuuden 6. kurssi Kieli, kirjallisuus ja identiteetti sopivat 1800- ja 1900-lukuja käsittelevien sisältöjensä puolesta hyvin yhteisprojektissa opiskeltavaksi. Työn lähtökohdaksi valitsimme Helsingin, ja tarkoituksena oli tutkia Suomen historian tapahtumien heijastuksia paikallisella tasolla.

Oma tutkimuskohde

Työnsä aluksi oppilaat valitsivat jonkin paikan tai alueen Helsingissä, ja tehtävänä oli etsiä ja löytää tähän paikkaan liittyviä historiallisia tapahtumia, selvittää niiden taustoja sekä etsiä ihmisten kertomuksia paikasta joko haastattelemalla tai kirjallisia lähteitä tutkien. Pyrkimyksenä oli ymmärtää, miten historia on olemassa ympärillämme kaiken aikaa, joskin usein piiloutuneena. Kirjallisuustehtävänä oli lukea Helsinki-aiheinen kaunokirjallinen teos sekä pitää luetusta päiväkirjaa kirjallisuuskeskustelujen pohjaksi. Kirjoitustehtävänä oli laajan lehtiartikkelin laatiminen tutkitusta aiheesta, ja historiaosuutena oppilaat kirjoittivat pienimuotoisen tutkielman. ”Paikan” tutkimustyö oli mahdollista tehdä yksin tai parityönä. Mikäli oppilaat halusivat työskennellä pareittain, tehtäväkenttä tuli jakaa niin, että molempien työn lopputuloksena syntyy oma kirjoitelma historian opettajalle ja myös oma artikkelikokonaisuus. Kaikki hankittu materiaali ja kaikki suunnitelmat sekä valmiit työt oppilaat kokosivat portfolioon, jossa ovat tallella niin työprosessin eri vaiheet kuin lopputuloksetkin. Työ aloitettiin yhdistetyillä kirjallisuus- ja historiaviikoilla. Yksi jaksotunti käytettiin Kansallismuseon Autonomian aika -näyttelyyn ja toinen Rikhardinkadun kirjaston Helsinki-kokoelmaan tutustumiseen. Oppilaat kävivät jaksotunneilla tutkimassa valitsemiaan paikkoja sekä keräsivät materiaalia työtään varten. Opettajat luennoivat kirjallisuudesta ja historiasta vuorotellen rakentaen kokonaiskuvaa 1800- ja 1900-lukujen historiasta ja suomalaisen kirjallisuuden syntyyn ja kehittymiseen vaikuttaneista tapahtumista Suomessa. Yhteisten kahden viikon kaksi viimeistä päivää käytettiin siihen asti kertyneiden tutkimusten ja lähdemateriaalien esittelemiseen sekä jatkotyöskentelyn ohjastamiseen. Tutkittavien aiheiden kirjo oli monipuolinen; tutkielmat ja artikkelit kuvasivat vanhoja puistoja, kartanoita, kasinoita, asuintaloja, saaria, linnoituksia, kaupunginosia, jopa vanhainkodin ja vankilankin. Työ oli vireillä lokakuusta huhtikuuhun, ja siihen palattiin niin historian kuin kirjallisuudenkin tunneilla. Huhtikuun puolivälissä oppilaat esittelivät valmiit työt luokassa ja kevään viimeisellä kouluviikolla projekti kruunattiin viettämällä Helsinki-päivä, jolloin vaellettiin ympäri kaupunkia tutustumassa moniin tutkimuskohteisiin, joissa oppilaat toimivat oppaina. Retki päätettiin yhteiseen ateriointiin Suomenlinnan historiallisessa ravintolamiljöössä. Päivä oli antoisa, historiat oli luettu ja innostuneita oppaita oli ilo kuunnella.

Mitä sitten syntyikään

Kirjallisuuden kautta historian tapahtumat muuttuivat eläviksi ja yhteisiä linkkejä löytyi niin linnoituksen ja puistojen rakentamisesta kuin kylpylöiden ja työväen asuntojen historiasta. Mikä tärkeintä, projektin aikana monet oppilaista kiinnostuivat todella aiheistaan ja onnistuivat tavoittamaan menneisyydestä sellaisia asioita, joihin tuskin olisivat muutoin päässeet kiinni. Projektin lopputuotteena syntyneitä portfolioita oli opettajan ilo lukea – ja oppia myös itse aivan uusia asioita kotikaupunkinsa historiasta ja ihmisten elämästä muinoin. Irja Maristo ja Hellevi Aurtova

Paikan kertomaa

– historian ja kirjallisuuden yhteisprojekti 2009–2010 Lukuvuoden 2008–2009 aikana toteutimme silloisella yhdennellätoista luokalla historian ja kirjallisuuden yhteisprojektin. Projektin kuluessa oppilaat [...]

11. luokan Parsifal-teema

”On tultava vahvemmaksi kuin viettelykset” Parsifal kuuluu steinerkoulujen 11. luokan aiheistoon. Elias-koulun opetussuunnitelman mukaan ”tavoitteena on, että opiskelija löytää kirjallisuudesta [...]

12-vuotinen steinerkoulu

Steinerkouluissa on käytössä steinerpedagogisesti painotettu opetussuunnitelma, joka sisällöllisesti noudattaa valtakunnallisia perusasteen ja lukion opetussuunnitelman perusteita. Steinerkouluille on tyypillistä luokkamuotoinen opetus, [...]

Eurytmia eri luokkatasoilla

Eräs eurytmiaopetuksen erityispiirteitä on se, että sitä opetetaan lähes läpi koko kouluajan. Harvoin tullaan ajatelleeksi, miten ainutlaatuista on se, että [...]

Terveisiä ekaluokasta

1. ja 2. luokilla pulpetit ovat vaihtuneet penkkeihin. 120 cm pitkä penkki toimii niin työtasona kuin istuinalusenakin. Luokassa on ihana [...]

Musiikin opetuksesta 1. ja 2. luokalla

Lapsen olemuksen tunteminen sekä taiteellinen opetusmenetelmä ovat steinerkoulun musiikinopettajan pedagogiset työkalut. Näiden varaan hän rakentaa opetustapahtuman, luo tarvittavan ilmapiirin, joka [...]

Kemian opetuksesta

Steinerkoulun kemian opetus on oppia elämää varten. Steinerkoulussa kemian opetuksen tavoitteena on puhutella oppilaan kaikkia olemuspuolia. Oppilaat kohtaavat kemian ilmiot [...]

Käden taidot kuuluvat kaikille

Käsillään ihminen on aina pyrkinyt muuttamaan elinympäristöään ja luomaan ja kauneutta ympärilleen. Käsien taitavuuden kehittäminen on tahdonkasvatuksen ja kauneudentajun kehittämisen [...]

Kansansaduista nykyaikaan

Historia puhuu tarinoissa Varsinainen historian opetus alkaa viidennellä luokalla, mutta jo ensimmäisellä luokalla kerrotut kansansadut antavat oppilaille tuntumaa muinaisista ajoista. [...]

Miksi koulussa vietetään juhlia

Juhlat luovat rytmin Steinerkouluille tunnusomaista on rytmisyyden merkityksen ymmärtäminen ja vaaliminen. Arkipäivän ja juhlan vuorottelu luo rytmin. Voidaan sanoa, että [...]