Musiikin opetuksesta 1. ja 2. luokalla

Lapsen olemuksen tunteminen sekä taiteellinen opetusmenetelmä
ovat steinerkoulun musiikinopettajan pedagogiset työkalut. Näiden varaan hän rakentaa opetustapahtuman, luo tarvittavan ilmapiirin, joka mahdollistaa opetussisältöjen elävän kohtaamisen ja sisäistämisen. Kuullun, soitetun ja lauletun aitous on sensaatioita ja jatkuvaa toiminnallisuutta paljon arvokkaampaa. Aitous syntyy opettajan havaintokyvyn, muuntautumiskyvyn, luovuuden ja – tietenkin jatkuvan musisoinnin kautta.

Ensimmäisen luokan kvinttitunnelma

Ensimmäisen luokan musiikinopetuksessa taikasana on tunnelma, musikaalinen ilmapiiri. Kaikki riippuu siitä miten asiat tehdään, millaisesta sisäisestä kuvasta käsin opettaja työskentelee. Lapsen musikaalinen kokemus elää vielä voimakkaasti virtaavassa elementissä, jota ei määritä mitta eikä kahlehdi tahti. Ainoa musikaalista liikettä ohjaava elementti on lapsen hengitys.

Ensiluokkalaisen kokemusmaailmassa melodia, kuva, sanat ja liike muodostavat kaikki yhdessä harmonisen kokonaisuuden. Lapsi ei koe vielä rytmiä, melodiaa ja harmoniaa erillisinä, vaan hän kokee yhden asian yhdessä elävät eri puolet. Lapsen musikaalinen kokemusmaailma on tässä iässä hämmästyttävän muuntautumiskykyinen ja mielikuvia luova. Jos tunnelma on aito, yksinkertaisista puupalikoista syntyy instrumentteja.

Juuri ensimmäisellä luokalla voi syntyä intensiivinen kuuntelemisen ja kuulemisen laatu. Esimerkiksi istutaan piirissä ja soitetaan vuorotellen puupalikoita niin, että syntyy tasainen jatkuva ääni. Mylly pyörii! Nopeutetaan ja hidastetaan, tehdään sade, ukkonen, raekuuro. Tällaiset harjoitukset ovat hyvin tärkeitä ennen varsinaisiin instrumentteihin siirtymistä. Voidaan käyttää myös pentatonista lyyraa, jonka kanssa liikutaan luokassa musiikin dynamiikkaa seuraten. Vähitellen siirrytään pentatoniseen huiluun.

Rudolf Steiner puhuu pedagogisissa esitelmissään kvinttitunnelmista. Opettajan olisi siis löydettävä kvintinomaisia tunnelmia, kuin värejä, joissa on tämä samalla avoin ja suojaava, heleä ja hieman uneksiva laatu. Se, ovatko kaikki laulut pentatonisia, ei ole niinkään ratkaisevaa kuin tapa, jolla musisoidaan.

Laulut ja huilut 

Niin kuin lapsen, joka leikkiessään itsekseen laulelee kirkkaalla, korkealla äänellä, tulisi ensimmäistä luokkaa opettavan laulaa myös luontevasti korkealta keskussävelenä a. Tämän ikäisten lasten laulu sujuu luontevasti jopa kvintin heidän puhekorkeuttaan korkeammalta. Pentatonisten laulujen lisäksi lauletaan vuodenaikoihin liittyviä lauluja, kansanlauluja ja laululeikkejä.

Pentatonisen huilun soitto opetellaan ensimmäisen luokan aikana vähitellen. Opettaja soittaa ensin pieniä laulun pätkiä, joita oppilaat jäljittelevät, aluksi ei toisteta samaa säveltä eikä hypätä sävelten yli. Monimutkaisempiin melodioihin siirrytään vasta, kun kaikki hallitsevat nämä pienet, helpot sävelmät. Työtä riittää koko vuodeksi, ja voidaankin sanoa, että juuri ensimmäisen luokan musiikinopetus on kaikista luokkatasoista vaativin ja haastavin työ opettajalle.

Toisella luokalla tutustutaan nuotteihin

Toisella luokalla luokanopettaja siirtyy kerronnassaan saduista legendoihin ja eläintarinoihin. Musiikintunneillakin siirrytään sadunomaisesta tunnelmasta vähitellen pois. Esimerkiksi kun legendassa kerrotaan munkista, joka kuuntelee taivaanmusiikkia, laulaa Jumalan kunniaksi ja säilyttää musiikin sydämessään (vrt. engl. ”learn by heart” oppia ulkoa), niin tässä meillä on nuottikirjoituksen alkukuva. On tärkeää siirtyä vähitellen ja tarkoin askelin rytmeihin ja nuottikirjoitukseen.

Varsinaista nuottikirjoitusta ei toisella luokalla vielä opetella, vaan tehdään paljon siihen valmistavia harjoituksia. Aluksi opetellaan ilmaisemaan kirkkaita ja tummia säveliä käsiliikkeillä. Pentatonisen asteikon sävelet voidaan aluksi nimetä niiden laatua kuvaavilla nimillä, esimerkiksi maasävel, vesisävel, puusävel, aurinkosävel, hopeasävel ja tähtisävel. Vähitellen kirkkaita säveliä kutsutaan korkeiksi, tummia mataliksi, ja näin syntyy ensimmäinen sävelkorkeuden hahmottaminen.

Lapsissa syntyy vähitellen myös pohjasävelen kokemus – sävelten maankamara. Lapsi alkaa tarvita maata jalkojensa alle, ja nyt aloitetaan pienten melodioiden ilmaiseminen liikkeenä, ikään kuin silkkinauhana, joka lentää halki ilman. Tällainen liike piirretään taululle pitkänä, aaltoilevana viivana leveällä liidulla. Lapset piirtävät saman vahaliiduilla isoihin vihkoihin. Nyt lapsilla on uusi nuottikirjoitustapa! Kun kaikki lapset hahmottavat tämän, katkaistaan melodianauha yhden sävelen kokoisiksi palasiksi.

Musiikki on kokemista 

Toisella luokalla viivytään jokaisessa vaiheessa riittävän kauan, jotta jokainen oppilas ennättää päästä kokemuksellisesti mukaan. Lasten kanssa tulee musisoida säännöllisesti, mieluiten joka päivä, ja harjoitella erityisesti kuuntelemista.

Huilun soittoa jatketaan, ja on hyvä myös laulaa kaikki kappaleet, joita soitetaan huilulla. Ihanteellista olisi, että huilua soitettaisiin joka päivä, ja soiton olisi hyvä tapahtua pienissä ryhmissä niin, että koko luokan yhteinen soitto olisi aina juhlallinen tapaus. Musiikintunneilla jatketaan pentatonisia ja vuodenaikalauluja sekä muita lauluja, jotka elävät vielä tahdista vapaassa tunnelmassa.

Sveitsiläisen musiikkipedagogi Stephan Ronnerin
vastailmestyneen ”Praxisbuch Musikunterricht”
pohjalta kirjoittanut
Raija Felgueroso

Rehtorin puhe

Vt. rehtori Gitte Forsbergin puhe kevätjuhlassa 3.6.2017 Rakkaat oppilaat, arvoisat abiturientit, hyvät vanhemmat, sukulaiset sekä kunnioittamani kollegat Elias-koulussa. Meidän elämämme [...]

Kevätjuhla 2017

Ylioppilas Wilhelmina Forsbergin puhe kevätjuhlassa 3.6.2017 Arvoisa rehtori, opettajat, juhlavieraat ja erityisesti me uunituoreet ylioppilaat. On aika uskomatonta, että olemme nyt [...]

Itsenäisyyspäivän puhe

12. luokan oppilaan Shabnam Momenin puhe itsenäisyyspäivän juhlassa 4.12.2015 Hyvät kuulijat, Uskon, että Suomen itsenäisyyspäivä on tärkeä monille suomalaisille ja [...]

purjehdus2015

Purjehduksen koulumestaruuskisa

Kilpailupäivänä tavattiin HSS Sailing Centerissä aamulla vähän kahdeksan jälkeen. Suomen purjehdus ja veneilyn Lasten ja nuorten toiminnan koordinaattori Mika Hollo [...]