Miksi koulussa vietetään juhlia

Juhlat luovat rytmin

Steinerkouluille tunnusomaista on rytmisyyden merkityksen ymmärtäminen ja vaaliminen. Arkipäivän ja juhlan vuorottelu luo rytmin. Voidaan sanoa, että rytmit ylläpitävät elämää, silloin kun rytmit lakkaavat, lakkaa myös elämä. Steinerkouluissa juhlia on paljon ja ne rytmittävät harkitusti koko opiskeluvuoden.

Aika kiitää omaa rataansa. Merkkipaalujen tavoittaminen luo horisonttia; on mihin suunnistaa, mihin tähdätä ja valmistautua. Juhlan odotus ja juhlavalmistelut ovat usein merkityksellisempiä kuin itse juhlatilaisuus.

Juhlat ovat esiintymistilaisuuksia

Etenkin taiteellisessa työssä prosessiin kuuluu myös työn esillepano. Työ on valmis vasta, kun se on esitetty eli nostettu yksityisestä yleiselle tasolle. Esimerkiksi jokainen soitonopettaja tietää, että soittoharjoittelu ilman tähtäintä esiintymiseen, on yleensä ponnetonta. Etenkin eurytmia ja musiikki ovat luonteeltaan tällaisia esittäviä aineita. Esillepanoon tähtäävään työskentelyyn pyritään myös muissa aineissa.

Juhlat vahvistavat yhteisöä

Etenkin ihmisille, jotka arkensa joutuvat puurtamaan melko yksin, on tärkeää nähdä muita, suhteuttaa oma toimintansa ja tilanteensa todellisuuteen. Ihminen todentuu suhteissa muihin. Ei liene ihme, että kyläjuhlilla, sukujuhlilla ja uskonnollisilla juhlilla oli ennen niin tärkeä asema ihmisten elämässä.

Luokkajuhlat kohottavat luokan yhteenkuuluvuuden tunnetta. Suuret koulujuhlat taas ovat välttämättömiä koko kouluyhteisön hengelle. Tämän vuoksi Elias-koulussa ainakin joulu- ja kevätjuhlat vietetään koko koulu yhdessä.

Juhlat säilyttävät ja luovat

Perinteenä toistuvat juhlatilaisuudet liittävät meidät vielä vuodenrytmiä suurempaan rytmiin. Perinnejuhla sitoo meidät menneeseen ja tulevaan, rakentaa omaa elämänkaartamme. Yhteinen elämyksellinen kokemus yhdistää, voimme vuosittain toistuvassa juhlassa palata muistoihin ja eläytyä tulevaan.

Juhlat ovat aina olleet myös näyttö omasta vahvuudesta, rikkaudesta ja arvosta, myös koulumaailmassa juhlat ovat tilaisuuksia näyttää koulun omaa vahvuutta ja laatua ulospäin.

Koulun laatu näkyykin sen arkisessa toiminnassa sekä lukuisissa vuodenrytmiin pohjautuvissa juhlissa.

Syitä juhlimiseen löytyy helposti lisääkin. Esimerkiksi uutta näkökulmaa voisi ammentaa vanhasta viisaudesta; aikoinaan ihmisillä oli nimittäin selkeä tietoisuus siitä, että juhlat aina valmistavat johonkin. Ensin oli juhla, jolla kunnioitettiin jotakin sen jälkeen tulevaa. Tämä on päinvastainen nykyisin vallitsevalle ajattelulle, jossa juhlat ovat palkinto jostakin.

Ajan rytmi

Vaikka nykyihminen elää rytmitöntä elämää, ainakin taivaan rytmeistä irroittautunutta elämää, on vielä yksi juhla, johon taivaan planeettojen konstellaatio vaikuttaa: pääsiäinen. Pääsiäissunnuntai on kevätpäivän tasauksen jälkeisen täydenkuun jälkeinen sunnuntai. Näin se vieläkin lasketaan.

Vuotta rytmittää kuukausirytmi ja sitä viikkorytmi. Viikonpäivät ovat saaneet nimensä planeettojen mukaan: sunnuntai on auringonpäivä, maanantai kuunpäivä. Meillä on myös vielä vuorokausirytmi, minä herään joka aamu ja illalla tietoisuuteni ja minäni jäävät virkistävän unen hoivaan.

Juhlia koulussa

Steinerkouluissa vietetään vuodenkierron juhlien ohella pienempiä kuukausijuhlia, joissa oppilaat esittävät työnsä tuloksia toisilleen, luokkajuhlia, joissa oppilaat vastaavat itse tarjoilusta, ohjelmasta sekä jälkisiivouksesta. Alaluokilla juhlitaan syntymäpäiviä luokkien sisällä.

Koulun juhlien myötä lapsi kasvaa sosiaalisuuteen. Luokat eivät vain saavu toisten tekemiin juhliin, vaan luokissa suunnitellaan ja harjoitellaan luokkatason mukaisesti juhlia varten. Lapsi kokee, että hänkin on osa kokonaisuutta, myös vastuullinen juhlien onnistumisesta.

Lapsista on hauska seurata toistuvia juhlia. Alaluokkalainen odottaa, että sitten kun hän on 6. luokalla, hän saa tehdä tuon nimenomaisen asian ja ylempiluokkalaiset taas muistelevat kuinka heidän luokkansa esitti esim. Mikael-legendan.

Mikael-aika

Vuodenkierron juhlat koulussa aloittaa Mikael-juhla. Syyspäivän tasaus on 22.9, silloin yö ja päivä ovat yhtä pitkiä, jonka jälkeen päivät lyhenevät. Varsinainen Mikaelin päivä on 29.9. ja löydämme sen kalenterista Mikon tai Mikkelin päivänä. Mikaelin aika kestää neljä viikkoa. Aurinko näyttäytyy meille syyspäivän tasauksen jälkeen aina lyhyemmän ajan vuorokaudessa ja pimeys tulee konkreettisemmaksi. Tarvitsemme rohkeutta ja tahtoa taisteluun pimeyttä vastaan. Mikael-juhla onkin rohkeuden ja tahdon juhla. Samalla luonnossa on sadonkorjuun aika ja voimme osoittaa kiitollisuutta auringon kypsyttämää satoa kohtaan, jonka voimme varastoida talvea varten.

Koulumme Mikael-juhlassa 2. luokka esittää perinteisesti Mikael-legendan, jossa lohikäärmeen valta voitetaan ja Pyhä Yrjänä ratsastaa vapauttamaan prinsessan lohikäärmeen pauloista. Lapsille kuvan muodossa annettu viesti koskettaa myös aikuisia ja voidaankin kysyä: mistä löydän itsessäni lohikäärmeen – se ei liene vaikeaa – mutta myös mistä löydän itsessäni Mikaelin voiman, rohkeuden ja tahdon?

Kuten juhlan nimestäkin iImenee, vaikuttaa tässä syksyn ajassa enkeli Mikael, miekkoineen ja vaakoineen, vakavasti meihin katsoen, tietä viitoittaen.

Adventtiaika

Vuodenkierron juhlat ovat kuin sateenkaarta pitkin kulkemista. Adventtina huomaa iItahämärän kietoutuvan siniseen huntuun, kuin odottaen jotain. Adventti on joulun valmistelun ja odotuksen aikaa.

Koulussa vietetään 1. adventtisunnuntaina adventtipuutarhajuhlaa. Juhlassa pimeyteen iImestyy enkeli kädessään palava kynttilä, hän kiertää havuspiraalin keskelle ja sytyttää siellä olevan kynttilän.

Kukin lapsi saa vuorollaan hakea spiraalin keskeltä omaan kynttiläänsä valon. Saliin tulvii yhä enemmän valoa kynttilöiden syttyessä yksi toisensa jälkeen. Lapset elävät voimakkaasti tämän juhlan mukana.

Koulun aulaan rakennetaan myös adventtiseimi, jossa Marian tie kulkee neljän viikon aikana kivikunnan, kasvikunnan ja eläinkunnan kautta ihmiskuntaan. Ensimmäisellä viikolla seimeen tuodaan kiviä ja jalokiviä, toisella viikolla käpyjä, olkia, sammaIta, oksia, ehkä ruusuja, kolmannella viikolla simpukoita, lampaita, härkä, aasi ja vihdoin neljännellä viikolla paimenet.

Näin seimi valmistuu asteittain jouluksi, jotta sinne voisi syntyä tärkein – lapsi. Neljän viikon adventtiaika kruunautuu jouluna ja sitä seuraavina kahtenatoista pyhänä yönä, jotka puolestaan päättyvät kolmen kuninkaan juhlaan, loppiaiseen.

Joulun aikaa kuljemme arkkienkeli Gabrielin siipien suojassa, hänen lempeän katseensa alla. Kuvataiteissa joulun tapahtumiin, Marian iImestykseen ja lapsen syntymään on perinteisesti maalattu aina enkeli Gabriel.

Pääsiäinen

Pääsiäinen, ei ole tietyssä päivämäärässä pysyvä juhla, kuten muut juhlat, vaan liikkuva, auringon ja kuun suhteesta määtäytyvä juhla. Se on enkeli Rafaelin aikaa, jonka symbolina on Rafael Merkurius-sauva kädessään. Enkeli Rafaelin tunnemme myös Iegendoista, parannusta tuovana enkelinä. Joillakin seuduilla Sveitsissä nostetaan vieläkin lähteestä pääsiäisaamun vettä lääkinnällisiin tarkoituksiin. Pääsiäinen on uudestisyntymisen juhla.

Koulussa alaluokkalaisille tehdään pääsiäiskäytävä, luola, jonka läpi kuljettuaan lasta odottaa kaksi valon hahmoa, enkeliä. Enkelit antavat lapselle mukaan ssiemenen – uuden alun – joka kylveään luokassa multaan. Aikanaan siemenestä kasvaa uusi kasvi.

Juhlat antavat voimaa

Juhlien vietolla steinerkouluissa ei pyritä vain vanhan perinteen muistamiseen, vaan tavoitteena on luoda juhlat valmisteluineen ja odotuksineen sellaisiksi, että mukanaolijat voisivat kokea sisäisyydessään liikahduksen, joka sytyttää juhlijan sisällä valon ja voiman.

Kevätjuhla 2017

Ylioppilas Wilhelmina Forsbergin puhe kevätjuhlassa 3.6.2017 Arvoisa rehtori, opettajat, juhlavieraat ja erityisesti me uunituoreet ylioppilaat. On aika uskomatonta, että olemme nyt [...]

Itsenäisyyspäivän puhe

12. luokan oppilaan Shabnam Momenin puhe itsenäisyyspäivän juhlassa 4.12.2015 Hyvät kuulijat, Uskon, että Suomen itsenäisyyspäivä on tärkeä monille suomalaisille ja [...]

purjehdus2015

Purjehduksen koulumestaruuskisa

Kilpailupäivänä tavattiin HSS Sailing Centerissä aamulla vähän kahdeksan jälkeen. Suomen purjehdus ja veneilyn Lasten ja nuorten toiminnan koordinaattori Mika Hollo [...]

yo2014

Kevätjuhla 2014

Ylioppilas Verne Nizovskyn puhe kevätjuhlassa 31.5.2014 Jotta kykenisin selittämään tämänhetkistä olotilaani, on minun palattava ajassa taaksepäin. Tarkalleen ottaen neljä vuotta. [...]

puhe010613

Kevätjuhla 2013

Ylioppilas Otto Männistön puhe kevätjuhlassa 1.6.2013 Kiitos kaikille teille juhlavieraille, jotka olette pääseet tänään paikalle juhlistamaan tämän lukuvuoden päätöstä. Samalla [...]

8lknaytelma

West Side Romeo & Julia

Kahdeksannen luokan näytelmä West Side Romeo & Julia on tehty improvisaatioharjoitusten ja koko luokan yhteisen panoksen voimin, mitään valmista käsikirjoitusta [...]

rautasampomadrid

Rautasammon leirikoulu Madridissa

– jättikatkarapuja ja paellaa Voiko kaksitoista pienryhmäläistä nuorta järjestää lähes omin avuin luokkaretken Espanjaan? Voi. Tarvitaan vain päättäväisyyttä, kekseliäisyyttä, keksienmyyntiä [...]

yo3

Kevätjuhla 2012

Vuosirehtori Hellevi Aurtovan puhe ylioppilaille Hyvät ylioppilaat Me kaikki täällä salissa onnittelemme teitä sydämestämme ja iloitsemme kanssanne yhden tärkeän etapin [...]

kuvis1

Viides luokka näkyy ja kuuluu

Aloitin tämän luokan kanssa viidennen syksystä, ja melko pian aloimme tehdä näytelmää. Näytelmän aiheen valintaan vaikutti luokan suuri poikakatras, ja [...]

joulu3

Joulujuhla 2011

”Jouluna jumala syntyi, paras poika pakkasella hevon heinähuonesehen, sorajouhen soimen päähän.” Elias-koulun tunnelmallista joulujuhlaa vietettiin Agricolan kirkossa 21.12. Pienet ensiluokkalaiset [...]

Kuoleman täyteistä elämää

Kuolemantäyteistä elämää

12. luokka näyttämöllä Marraskuun hämärissä saatiin Elias-koulun salissa nähdä taas kerran mainio 12-luokkalaisten voiman- ja taidonnäyte. Heikki Itäsen komedia Kuolemantäyteistä [...]

Tervetuloa syksy!

Tänä syksynä Elias-koulussa alkaa kolmaskymmenes kouluvuosi. Ensimmäiset oppilaat aloittivat Puistokadun puuhuvilassa kouluvuotensa elokuussa 1982. Satoja nuoria on lähtenyt maailmalle Elias-koulusta [...]

juhla2011

Kevätjuhla 2011

Vuosirehtori Himmi Raition puhe ylioppilaille kevätjuhlassa 4.6.2011 Hyvät ylioppilaat, ylioppilaiden vanhemmat ja hyvä Elias-koulun väki Alpo Noposen runoa mukaillen ”olen [...]

11eukkar3

Buddha, Nietzche ja eurytmia

11. luokan eurytmian päättötyö 2011 Siirtymiset vaativat suuria tekoja, tämä fraasi kuvaa viikkoa 14 paremmin kuin hyvin muotoiltu ja monisanainen [...]