Lapin-leiri 2010

Elias-koulun 10. luokka viettää syksyisin perinteisesti viikon Lapissa tutustumassa toisiinsa ja pohjoisen Suomen ihmeelliseen luontoon. Tänä vuonna Lapinreissu tehtiin totuttuun tapaan elo-syyskuun vaihteessa ja sinne osallistuivat kaikki koulumme reippaat kymppiluokkalaiset sekä opettajista Tekla Tierala, Reima Huotari ja Gitte Forsberg. Matkalle lähdettiin Elias-koulun pihasta lauantaina 28.8 illan pimentyessä, ja seuraavana aamuna saavuttiin Lappiin – Ylläs-tunturin kupeessa olevaan Äkäslompolon kylään. Majapaikkanamme toimineiden Stenan majojen ikkunoista avautui huikaiseva näköala kohti Yllästä, ja muutenkin meitä ympäröi Lapin luonto kauneimmillaan. Ruska oli aluillaan, ja ilma viileä, kauniin kuulas eikä vielä liian kylmä. Seuraavan vajaan viikon aikana teimme joka päivä vaelluksen luontoon. Ympäröivät maastot tulivat tutuiksi, kun nousimme tunturille toisensa jälkeen. Kukastunturin rinteellä tarkkailimme porolauman laidunnusta ja ihmettelimme tunturin laella kasvavia ikivanhoja männynkäppyröitä. Kesänkitunturi otti kiipeäjistä mittaa pahamaineisella Pirunkurullaan – kuka juoksi huipulle asti, kuka könysi ylös kuin tikkaita kädet apunaan, mutta lopulta kaikki pääsivät kuin pääsivätkin sateesta huolimatta tunturin laelle. Yllästunturi valloitettiin huipuista viimeisenä, kävellen sekin, vaikka laskettelurinteiden paljaaksi kalutut rainat kertoivat kapuajille omaa kieltään siitä missä käytössä tunturi on talvisin. Yhtenä päivänä teimme retken bussilla, jotta uupuneet vaeltajat saisivat lepuuttaa vaelluskenkien kaluamia jalkojaan. Kävimme katsomassa Pakasaivoa – Suomen suurinta hiidenkirnua, sekä sen lähellä sijaitsevaa seitakiveä, Kirkkopahtaa, jonka koloihin osa meistä jopa innostui jättämään pieniä lappusia toivomuksineen. Luontoretkeilyn ja vaeltamisen lisäksi Lapissa myös opiskeltiin. Matka muodosti osan lukion ensimmäisen luokan maantieteen jaksoa, ja niinpä myös reissumme aikana pidettiin joka päivä maantieteen oppitunti. Opiskelua toki tapahtui myös luonnossa, kun vaelluksillamme havainnoimme käytännössä niitä asioita, joista luokkahuoneessa oli ollut puhetta. Illat kuluivat Stenan majoilla mukavasti syöden paikan herkullisia ruokia ja viettäen aikaa yhdessä. Yhtenä iltana leivottiin ja toisena lämpisi rantasauna. Rohkeimmat pulahtivat vielä uimaan syyskuun viilentämään tunturipuroon. Takaisin Helsinkiin lähdimme ajamaan torstaina 2. syyskuuta, lähes viikon Lapissa olemisen jälkeen. Takaisin Elias-koulun pihaan bussi kaarsi aikaisin sateisena perjantaiaamuna. Muiden oppilaitten vasta heräillessä ja suunnatessa kohti koulua, Elias-koulun 10. luokka lähti bussilta kohti kotejaan – paljon nähneenä ja oppineena. Tekla Tierala Lue lisää aiheesta...

Rehtorin puhe

Vt. rehtori Gitte Forsbergin puhe kevätjuhlassa 3.6.2017 Rakkaat oppilaat, arvoisat abiturientit, hyvät vanhemmat, sukulaiset sekä kunnioittamani kollegat Elias-koulussa. Meidän elämämme [...]

Kevätjuhla 2017

Ylioppilas Wilhelmina Forsbergin puhe kevätjuhlassa 3.6.2017 Arvoisa rehtori, opettajat, juhlavieraat ja erityisesti me uunituoreet ylioppilaat. On aika uskomatonta, että olemme nyt [...]

Itsenäisyyspäivän puhe

12. luokan oppilaan Shabnam Momenin puhe itsenäisyyspäivän juhlassa 4.12.2015 Hyvät kuulijat, Uskon, että Suomen itsenäisyyspäivä on tärkeä monille suomalaisille ja [...]

Purjehduksen koulumestaruuskisa

Kilpailupäivänä tavattiin HSS Sailing Centerissä aamulla vähän kahdeksan jälkeen. Suomen purjehdus ja veneilyn Lasten ja nuorten toiminnan koordinaattori Mika Hollo [...]