Kansansaduista nykyaikaan

Historia puhuu tarinoissa

Varsinainen historian opetus alkaa viidennellä luokalla, mutta jo ensimmäisellä luokalla kerrotut kansansadut antavat oppilaille tuntumaa muinaisista ajoista. Satuja kuunnellessaan oppilas oppii keskittymään ja ”katselemaan” kuulemaansa sielunsa silmin. Jos hän pystyy luomaan elävät kuvat kuulemastaan, niin hänen on helppo seuraavana päivänä jälleenkertoa kuulemansa. Samalla hän harjoittelee suullista esitystä. Sadusta piirretään vielä kuva, jossa lapsi voi piirtää häntä puhutelleen kuvan sellaisena kuin hän sen on mielikuvassaan nähnyt. Oppilaat myös mielellään kertovat opettajalle tai luokkatovereille, minkä kohdan sadusta he ovat valinneet ja mitä kuvassa tapahtuu.

Toisella luokalla kerrotaan faabeleita, eläintarinoita, joissa kuvaillaan erilaisia luonteenpiirteitä, joita meillä ihmisilläkin on esimerkiksi ovelaa kettua, joka kerta toisensa jälkeen onnistuu huijaamaan muita eläimiä, milloin se petkuttaa kalastajalta saaliin, milloin korpilta juustopalan.

Kertomusaineistoon kuuluvat myös, legendat, joiden henkilöt ovat hyveellisiä ja anteliaita, ja he ovat omistaneet koko elämänsä muiden ihmisten tai eläinten auttamiselle. Monet legendat liittyvät historiallisiin henkiiöihin tai vuoden kierron juhliin, esimerkiksi Lucia-legenda, Pyhä Martti (lyhtyjuhla), Fransiscus Assimilainen ja Pyhä Birgitta.

Kolmannella luokalla kertomusaineistona on Vanhan Testamentin tarinat. On yleissivistävän historian kannalla tarkeää, että oppilas tuntee Raamatun tarinoita.

Talonpoikaisjaksolla oppilaat tutustuvat elämään, sellaisena kuin sitä isovanhempien ja isoisovanhempien aikana elettiin. Opettaja kertoo arkielämästä, ja oppilaat kokeilevat vanhoja työtapoja, puivat viljaa, jauhavat jyvia käsimyllyllä ja leipovat leipää, kermasta vispataan voita, joka pestään ja suolataan, ja lopuksi maistellaan omien kätten aikaan saannoksia. Jaksolla voidaan myös karstata villaa ja vaikka kokeilla talon rakentamista hirsistä. Tutustutaan vanhoihin käsityöläisammatteihin, esimerkiksi kuinka suutari valmisti kengät tai seppä takoi tarvekaluja.

Kotiseutuoppia

Neljännellä luokalla alkavat ”opit”. Yhdeksänvuotiaan kriisi on ollut portti, josta on kuljettu toisenlaiseen maailmaan. Siihen, missä aika ja tilallisuus ovat mitattavia, missä on vähitellen opittava katsomaan ilmiöitä objektiivisesti ja etäisyyttiä ottaen. Ajan ja paikan ulottuvuudet avautuvat kotiseudun historian myötä. Kehittyvä tietoisuus saatetaan huolellisesti kohtaamaan maailma uudella tavalla.

Kun kotiseutuna on Helsinki, opeteltava aines on laaja. On vaellettava Vantaanjoen suulta Vironniemelle ja esitettävä elävästi kertoen kaupungin kehitys. Jakso antaa eväät tulevalle historian ja maantiedon opetukselle. Jakson aikana tehdään oma ”kirja” kotiseudusta. Jaksovihko tiivistetysti kertoo tekstein ja kuvin tärkeimpiä asioita käsitellyistä aiheista. Jakson päätteeksi lähdetään retkille kertomusten tapahtumapaikoille.

”Jälkimaailma, seiso tassä omalla pohjallasi äläkä luota vieraaseen apuun” Lausui Ehrensvärd aikoinaan

Esim. käynti Suomenlinnassa antaa oppilaille vahvan tunnon historiasta, joka on vielä läsnä ja johon he voivat helsinkiläisinä tuntea liittyvänsä. Tänä juurettomana ja kiireisenä aikana on tarkeää tuntea kotiseutunsa hyvin ja kuulua siihen.

Kalevala

Suomessa on kerrottu ja laulettu tarinoita satojen vuosien ajan. Lapset ovat hiipineet salaa kuuntelemaan lauluja hurjista seikkailuista. Laulettiin tunnista toiseen, eivätka kuulijat kyllästyneet. Kertomusaineisto palaa mytologiaan. Neljännellä luokalla kerrotaan oman kansan tarustoa eli meillä Kalevalaa.

Kalevala voidaan käsitellä opettajasta riippuen eri tavoilla. Monet tekevät siitä oman jakson ja jaksovihkon sen kuluessa. Kalevalaa voidaan lausua, taputtaa ja tömistellä pitkin vuotta. Kalevalainen laulu on myös oppilaista mukavaa. Usein neljäs luokka esittää pienen kuvaelman Kalevalasta esim. kuukausiiuhlassa.

Ihmiskunnan menneisyydestä Egyptin kautta Kreikkaan

11-vuotias viidesuokkalainen elää lapsuuden kulta-aikaa. Sisäinen ja ulkoinen olemus ovat sopusoinnussa. Voiman, osaamisen ja tekemisen ilon tuntu on vallitseva laatu viidennellä luokalla.

Varsinainen historian opetus alkaa ja opetettavana on vuosituhansia ihmiskunnan vaiheita. On pakko tiivistää ja nostaa esille vain joitakin ”kuoria” muinais-Intiasta ja muinais-Persiasta. Kerrotaan ilmapiiriä kuvaava tarina ja tehdään piirros vihkoon tai käsitellään aihetta kuvaamataidossa.

Opettajan on oltava varuillaan, ettei hän unohdu Egyptin kiehtoviin hämyihin. Oppilaat tietävät ja kyselevät paljon. Tässä kohdin opettajan pitäisi muistaa, että historianopetuksen pitäisi luokilla 5–8 kulkea suuresta kuvasta toiseen. Kuvien valiin jää aukkoja keveämmän käsittelyn tai pelkän maininnan varaan. Ei kannata pyrkiä tietoaineksen tasaiseen ’täydellisyyteen’. Kestävä rakennuspohja syntyy vahvoista kiinnekohdista ja opetuksen suunnitellusta kokonaislinjasla.

”Mens sana in corpore sano” ”Terve sielu terveessä ruumiissa” Antiikin Kreikka on ihmiskunnan kehityksessä se vaihe, johon viidesluokkalaisen laatua voi rinnastaa. Koko elamä tuntuu olevan tasapainossa. Tässä iässä puhuttelevat esimerkiksi Spartalaisten jalo soturinkunnia tai Ateenan taiteellinen liikkuvuus ja Olympialaiset.

Kreikan historia on selväpiirteistä esitettävää, suuret kuvat putoilevat lapsen mieleen, ja täyttävät sen tunti tunnilta kokonaan. Esimerkiksi kun Odysseus tuo ovelan puuhevosensa Troian kamaralle, herättää hänen kekseliäisyytensä viidesluokkalaisessa suurta ihailua. Usein toistettu lainmukaisuus kasvun ja kehityksen kulusta – ikäkaudesta toiseen muuntuen – käy varsin kouriintuntuvasti ilmi viidennellä luokalla. Viidesluokkalainen saa esimerkiksi vihkotyössään aikaan näyttäviä tuloksia. Piirrokset historian jaksovihkoissa ovat ilmeikkäitä ja värikylläisiä. Ne ovat ilo silmälle siinä kuin viidesluokkalainen itsekin.

Rooma ja keskiaika

Kuudennen luokan keskeisin aihe on antiikin Rooma. Roomalainen kulttuuri nostaa esiin yksilönoikeudet. Rooman kansalaisena minulla on määrättyjä oikeuksia. Esimerkiksi voin tehdä testamentin ja määrätä omaisuudestani jopa kuolemani jälkeen.

Punaposkisesta 11-vuotiaasta on tullut hieman raskasliikkeisempi ja vakavampi kuudesluokkalainen. Hän vaatii oikeudenmukaisuutta. Kuin konsuli Rooman senaatissa hän valvoo, että opettaja varmasti noudattaa tätä kansalaishyvettä.

Sankariteoista roomalaiset seppelöivät omat poikansa laakeriseppeleellä ja tuomitsevat tämän niskuroinnista kuolemaan, molemmat hän on oikeuden mukaan ansainnut. Roomalaiset lähtevät auran kurjesta diktaattoreiksi, kun tarve vaatii ja palaavat taas pelloilleen kuten on oikein ja laillista.

Kuudesluokkalainen löytää heissä sukulaissielun, ei intoa hehkuen kuten aikanaan Kreikassa, mutta hyväksyen ja tyytyväisenä, koska laki on toteutunut.

Viisaat opetussuunnitelman laatijat ovat oivaltaneet, että oppilaat tarvitsevat tässä kehitysvaiheessa näitä opetusisältöjä. 12-vuotias oppilas on kuin pieni roomalainen”.

Rooman historia on kaksikaarinen, tasavallan aika ja keisariaika edustavat erilaisia ilmapiirejä. Keisariaika on muotokuvien maailmaa. Tutustutaan persoonallisuuksiin, joita löytyy ominaisuuksia äärilaidalta toiseen. Caesar on pelkästään ja täydellisesti se ihminen, joksi hän on syntynyt kuten myös Nero, Augustus ja Tiberius.

”Per aspera ad astra” – Vaikeuksien kautta volttoon

Eräänä toisenlaisena kuvana voi vielä mainita katakombien pimennoissa elävät ensimmäiset kristityt. He nousevat kurjuudestaan tulevaisuuden voittajiksi. Mikään ei koskaa lopu, kaikkialla on uuden elämän siemen. Sanoma lienee tärkeä oppilaille, jotka ovat kulkemassa kohti puberteetin katastrofin tuntuisia kriisejä.

Luokan opetussuunnitelma ei kuitenkaan sisällä pelkästään Rooman historiaa vaan lisäksi koko keskiajan. Mitä laajuuteen tulee, tuntuu opetusaines mielettömältä – siitä selviää vain keskittämällä opetuksen tiukasti harvoihin ja valittuihin laatukuviin. Historia on aine, joka antaa elämänkuvaa, tunnekokemuksia eväiksi aikuisuuteen.

Rooman vallakunta hajoaa kansainvaellusten melskeeseen. Oppilaalle jää ehkä ankea ja lohduton kuva. Samaistuessaan keskiajan kuriin, koska opetus on edelleenkin kuvien kantamaa, kuudesluokkalainen joutuu tunnelaadusta toiseen herättelemään omaa tunneskaalaansa. Esimerkkiksi luostarilaitosta kantaa nöyryys ja hiljaisuus, pohjanmiehiä yksilöllinen vapaudentunto ja kaupunkien porvareita keskinäinen solidaarisuus. Ritarilaitos puhuttelee ehkä voimmakkaimmin 12-vuotiasta. Heräävä subjektiivinen tunne-elämä samaistuu ritarien voimaan suojella heikkoja. Kertomusaineistona ovat Rooman muinaistarusto esim. tarina Romuluksesta ja Remuksesta, jotka perustivat Roomaan kaupungin.

Löytöretket ja renessanssi

Tierra! tierra! – Maata näkyvissä!
Eurooppa, Aasia ja Afrikka, ammoisista ajoista tunnetut maanosat muodostivat maapallon mantereet, joita Välimeri erotti ja yhdisti. Niiden välillä oli valtameri, mutta kuinka laaja?

Seitsemäsluokkalaiset ‘lähtevät’ tutkimusmatkalle maan ääriin. Opetus on edelleen mielikuvaopetusta. Löytöretkeilijöistä on runsaasti tarinoita, joten on helppo herättää oppilaiden kiinnostus. Viimeistään tässä vaiheessa oppilaat alkavat tehdä muistiinpanoja opettajan kertoessa. Opettaja kirjoittaa tärkeimmät faktat vaikkapa ranskalaisin viivoin taudulIe. Näiden avulla oppilaat laativat tekstejä vihkoihinsa ja kuvittavat tarinat opettajan antamien vihjeiden mukaan. Olisi hyvä antaa muutamia erilaisia kuvitusideoita, että kaikki vihkot eivät näyttäisi identtisiltä. Löytöretket tapahtuvat renessanssiaikana. 1300-luvun lopulla alkanut kukoistaa 1500-luvulla. Renessanssiaika on vaikea aihepiiri ja sisältää runsaasti tietoa monilta taiteen ja kulttuurin aloilta.

Ludvig XIV ja Napoleon

PerusteelIisen tarkastelun kohteena on itsevaltiuden aika ja Ludvig XIV, valistus ja Ranskan suuri vallankumous, Napoleon, Venäjän historia, esiteollinen maailma ja teollinen vallankumous. Havainnollistetaan esim. höyrykoneen, kutomakoneen ja muiden keksintöjen mullistava vaikutus ihmisenelämään, erityisesti työväestön asemaan. Käsitellään myös maailmansodat ja luodaan yhteys nykypäivään elämäkertojen näkökulmasta.

Rehtorin puhe

Vt. rehtori Gitte Forsbergin puhe kevätjuhlassa 3.6.2017 Rakkaat oppilaat, arvoisat abiturientit, hyvät vanhemmat, sukulaiset sekä kunnioittamani kollegat Elias-koulussa. Meidän elämämme [...]

Kevätjuhla 2017

Ylioppilas Wilhelmina Forsbergin puhe kevätjuhlassa 3.6.2017 Arvoisa rehtori, opettajat, juhlavieraat ja erityisesti me uunituoreet ylioppilaat. On aika uskomatonta, että olemme nyt [...]

Itsenäisyyspäivän puhe

12. luokan oppilaan Shabnam Momenin puhe itsenäisyyspäivän juhlassa 4.12.2015 Hyvät kuulijat, Uskon, että Suomen itsenäisyyspäivä on tärkeä monille suomalaisille ja [...]

purjehdus2015

Purjehduksen koulumestaruuskisa

Kilpailupäivänä tavattiin HSS Sailing Centerissä aamulla vähän kahdeksan jälkeen. Suomen purjehdus ja veneilyn Lasten ja nuorten toiminnan koordinaattori Mika Hollo [...]