Eurytmia eri luokkatasoilla

Eräs eurytmiaopetuksen erityispiirteitä on se, että sitä opetetaan lähes läpi koko kouluajan. Harvoin tullaan ajatelleeksi, miten ainutlaatuista on se, että tällainen monipuolinen taideaine on steinerkouluissa pakollinen aivan koulunaloituksesta lähes loppuun asti. Opettajalla onkin tässä mielenkiintoinen näköalapaikka siihen, miten oppilaat vuosien mittaan liikkumisessaan ja ilmaisussaan kehittyvät. On myös antoisaa seurata, miten ryhmän työskentely eurytmiassa kehittyy.

Miten eurytmia muuttuu eri luokkatasoilla

Kun oppilaat 1. luokalla aloittavat eurytmian, perustuu opetus mitä suurimmassa määrin luonnolliseen jäljittelyyn. Tällä tarkoitan sitä, että oppilaat jäljittelevät opettajan liikkeet ja kuviot, mutta myös sen tunnelman, minkä opettaja kuhunkin runoon, satuun ja musiikkiin luo. Oppilaille ei 1. ja 2. luokalla tarvitse juurikaan sanoa ”tehkää näin” tai ”ojentakaa kätenne nyt näin”, vaan oppilaat jäljittelevät luonnostaan opettajan liikkeitä ja kuvioita. Tähän kuuluu vääjäämättä vapaus, eli aivan alaluokilla jokainen saa jäljitellä vapaasti omalla tavallaan. Liikkeitä ei varsinaisesti korjata, kunhan jokainen on keskittyneesti mukana. Toisaalta ryhmäkuviot vaativat suurta kurinalaisuutta ja sosiaalisuutta, sillä kestää usein kauan, ennen kuin kaikki hahmottavat kuvion ja se menee oikein. Monissa kuvioissa sotkun aiheuttaa yksikin virhe, ja niinpä kaikilta vaaditaan huimasti kärsivällisyyttä, ennen kuin harjoitus saadaan onnistumaan. Oma prosessinsa on myös se, että opitaan vähitellen, ettei toisen syyttely auta, vaan toista voi auttaa vain kärsivällisyydellä ja suvaitsevaisuudella.

3. luokalla oppilaille opetetaan äänne ja sävelet. Nyt he saavat työkalut muodostaa sanoja ja ilmaista musiikkia. Aakkoset opetellaan, ja lapset ymmärtävät nopeasti kirjaimen ja äänteen eron. Pian kaikki osaavat muodostaa eurytmisesti oman nimensä ja paljon muitakin sanoja. Eri sävellajien opettelu kulkee mukana ihan yläluokille asti, ja vähitellen mukaan tulevat myös intevallit. Kun työkalut ovat vähitellen hallussa, on tärkeää, että jokaiselle oppilaalle syntyy niihin oma suhde. Siksi olen jo 4. luokalla antanut lasten itse etsiä runoihin äänne-eleitä. Äänteitä voi maistella, tunnustella, kuulostella, ja miettiä, mikä äänne sopii kuhunkin kohtaan ja mikä äänne kuuluu kussakin sanassa erityisesti. Lapset ovat tässä todella taitavia, ja heidän ehdotuksensa ovat useimmiten loistavia.

Kun 4. ja 5. luokalla on harjoitettu paljon säveleitä, voidaan 6. luokalla aloittaa myös improvisaatioharjoitukset. Pianisti soittaa jonkun uuden kappaleen, ja oppilaat liikkuvat siihen vapaasti improvisoiden. Tämä harjoitus on aina aluksi vaikea, mutta oppilaat tottuvat siihen nopeasti, ja se kehittää musiikin melodian ja rytmin hahmottamisen kykyä. Improvisaatioharjoitusten kautta oppilaiden liikeilmaisu pysyy elävänä ja omanlaisena, mikä on äärimmäisen tärkeää murrosiän lähestyessä. Säveleurytmian puolella oppilaat voivat nyt suunnitella kokonaisten runojen koreografioita. He suunnittelevat ja valitsevat äänne-eleet ja suunnittelevat muodon omalla ryhmälleen. Ryhmässä voi olla 26 oppilasta. Myös solistinen työskentely on mahdollista. Tällaiset omat koreografiat ovat useimmiten erittäin hienoja taiteellisia kokonaisuuksia jo 6. luokalla.

Ryhmätöitä jatketaan 7. luokalla ja niistä muotoutuu usein hienoja esityksiä. 7. luokalla jokainen oppilas voi myös tehdä oman pienen koreografian runoon, kunhan muotoperiaatteet on ensin opeteltu. Nyt oppilas etsii itsenäisesti sopivan tekstin. jonka työstää niin valmiiksi, että voi esittää sen luokalle. Nyt voidaan jo alkaa kiinnittää huomiota eri äänne-eleiden ja tilan suuntien laadullisiiuksiin.

8. ja 9. luokka eivät ole eurytmian opettajallekaan helppoja. Murrosikä näkyy ja kuuluu, eikä liikkuminen ole enää keveää... Jos kuitenkin on onnistuttu siinä että oppilaat ovat saaneet luoda oman suhteensa eurytmian elementteihin, voi opetus jatkua onnistuneesti näilläkin luokilla. Painopiste voi näillä luokilla olla selkeissä, rytmisissä harjoituksissa ja monimutkaisissa geometrisissä tehtävissä. Lisäksi 8. luokalla voidaan työstää balladi, jossa nyt ensimmäisen kerran tulee varsinainen draamallinen elementti ja eri tunteiden ilmaiseminen voimakkaasti mukaan. 9. luokka huipentuu äänne-eurytmian sooloihin, jotka esitetään vanhemmille ja koko koululle. Jokainen nuori tekee oman koreografian valitsemaansa runoon ja esityksestä tehdään mahdollisimman kokonainen pukuineen, valoineen kaikkineen.

10. luokalla oppilaat ovat useimmiten sielullisesti jo niin vapautuneet, että voidaan aloittaa intensiivinen työskentely säveleurytmian parissa. Kun vielä 9. luokalla painopiste oli rytmissä, on se nyt melodiassa, ja oppilaat tekevät suuria, virtaavia muotoja ryhmässä ja yksin. Nyt alkaa varsinaisen melodisen elementin ilmaisu vasta olla mahdollista ja myös nautinnollista. Oppilaat liikkuvat sulavasti monimutkaisissakin muodoissa ja ottavat hienosti toisensa huomioon.

Koko tämä pitkä eurytmiataival huipentuu sitten 11. luokalla, kun tehdään eurytmian päätöstyö. Se on monimuotoinen esitys, johon juonen tai tarinan tai runojen sekä musiikin lisäksi kuuluu puvustus ja valaistus. Työskentely on joka vuosi intensiivistä, ja on todella palkitsevaa seurata, miten oppilaat nyt taidokkaasti käyttävät kaikkia vuosien mittaan keräämiään taitoja: he osaavat liikkua, hallita omaa kehoaan ja ilmaista sillä mitä erilaisimpia tunteita ja tunnelmia, he osaavat hahmottaa musiikkia, ilmaista sen elementtejä liikkeellä, he osaavat ja uskaltavat eläytyä, heillä on ideoita, he osaavat kunnioittaa ja suvaita toistensa erilaisuutta ja he osaavat nauttia liikkumisesta. Mitä muuta voi toivoa?

Rehtorin puhe

Vt. rehtori Gitte Forsbergin puhe kevätjuhlassa 3.6.2017 Rakkaat oppilaat, arvoisat abiturientit, hyvät vanhemmat, sukulaiset sekä kunnioittamani kollegat Elias-koulussa. Meidän elämämme [...]

Kevätjuhla 2017

Ylioppilas Wilhelmina Forsbergin puhe kevätjuhlassa 3.6.2017 Arvoisa rehtori, opettajat, juhlavieraat ja erityisesti me uunituoreet ylioppilaat. On aika uskomatonta, että olemme nyt [...]

Itsenäisyyspäivän puhe

12. luokan oppilaan Shabnam Momenin puhe itsenäisyyspäivän juhlassa 4.12.2015 Hyvät kuulijat, Uskon, että Suomen itsenäisyyspäivä on tärkeä monille suomalaisille ja [...]

Purjehduksen koulumestaruuskisa

Kilpailupäivänä tavattiin HSS Sailing Centerissä aamulla vähän kahdeksan jälkeen. Suomen purjehdus ja veneilyn Lasten ja nuorten toiminnan koordinaattori Mika Hollo [...]