11. luokan Parsifal-teema

”On tultava vahvemmaksi kuin viettelykset”

Parsifal kuuluu steinerkoulujen 11. luokan aiheistoon. Elias-koulun opetussuunnitelman mukaan ”tavoitteena on, että opiskelija löytää kirjallisuudesta yhteyden toisaalta omaan elämäänsä ja toisaalta maailmanhistoriaan”, ja keskeisenä sisältönä mainitaan ”inhimillisen kehityskaaren tarkastelu kirjallisuudessa lähtökohtana Parsifal-teema”.

Essenbachin Parsifal on mielenkiintoinen tarina monella tasolla. Historiallisesti se sijoittuu keskiaikaan, joka on merkittävä ajanjakso nykyisen Euroopan henkisessä ja fyysisessä syntymisessä. Kirjallisuudenlajina romaani liittyy keskiaikaiseen ritariromaanitraditioon, jonka vasta Cervantes 1400-luvulla rikkoo. Parsifalin syntyaikoina 1200-luvulla keskiajan kirjallisuus eli kulta-aikaansa, romaanien lisäksi kukoistivat erityisesti ritari- ja minnerunous.

Parsifal voidaan lukea myös kehityskertomuksena tietämättömän pojan kasvusta kohti Graalin ritariutta. Siinä seurataan, kuinka Parsifal joutuu käymään läpi erilaisia koettelemuksia saavuttaakseen sen ymmärryksen, joka avaa hänelle mahdollisuuden nousta Graalin kuninkaaksi. Ennen kaikkea Parsifal on kertomus kristillisestä ritarista.

Yhdestoistaluokkalaiset, täysi-ikäisyyden kynnyksellä olevat nuoret aikuiset, ovat etsimässä omaa graaliaan. He suunnittelevat tulevaisuuttaan, pohtivat valintojaan ja niiden seurauksia, he tulevat tietoisiksi omasta erehtyvyydestään ja siitä, että aina täytyy kuitenkin jatkaa eteenpäin. Tätä etsimistä, erehtymistä, löytämistä ja toivoa, jota nuoret elävät, kuvaa Parsifalin tarina.

Kuningas Artturin linnasta Graalin linnaan

Rudolf Steinerin mukaan (Rudolf Steiner: Parsifal ja Lohengrin -esitelmä 23.3.1906, suom. Synnove Jokinen) Parsifal on kuva henkisestä siirtymästä vanhasta tietoisuudesta uuteen. Parsifalin matka vie ensin kuningas Artturin pyöreään pöytään, joka on vanhan kelttiläisen viisauden läpäisemä ritarikunta, joka perustuu omistukselle ja sotaiselle ritarilliselle urheudelle. Parsifalin varsinainen määränpää on kuitenkin Pyhän Graalin linna, jonka ritarit ovat kristittyjä ja edustavat uutta, henkistä ritariutta.

Esitelmässään Steiner kuvaa, kuinka muinaisina aikoina ihmiset liittyivät yhteen verisukulaisuuden perusteella. Aikanaan heimorakkaus katoaa ja sen tilalle tulee kulta ja omistushalu, tällöin verisukulaisuus ei enää määritä rakkautta, vaan uusi yhteenkuuluvuus perustuu sääntöihin, sopimuksiin ja lakeihin.

Kristillisyyden myötä tulevat uudet tavoitteet: kaikkien ihmisten yhdenvertaisuus. Enää eivät päde suvun nimi ja arvot, ei liioin kulta, vanhat lait ja säännöt, merkitykselliseksi tulee vain itsensä sisäisyydessään kokeva ihminen.

Graalin ritarien tehtävänä ei ollut tehdä valloituksia eikä saada haltuunsa omaisuutta. Kristillisyyden piti myös tuoda vihkimys tapahtumaan ihmisen sisimmässä, enää ei tarvittu vanhojen pakanuuden ajan vihkimysseremonioiden ulkoisia toimenpiteitä kohottamaan sielua kokemaan korkeampia maailmoja.

Kuninkaanpoika tietämättään

Tarinan Parsifal kasvaa kaikkien yhteyksien ulkopuolella erossa kaikesta siitä, mikä tuona aikana antoi ihmiselle arvoa ja merkitystä, mutta se ei estä häntä lähtemästä etsimään omaa kohtaloaan.

Parsifal on kuninkaan poika, jonka kanssa hänen äitinsä, Herzeleid on muuttanut metsän keskelle asumaan kauas muusta maailmasta. Parsifalin isä on kuollut taisteluissa, samoin kaksi vanhempaa veljeä, eikä äiti halunnut nuorimmaiselleen samaa kohtaloa, siksi hän ei halunnut poikansa tietävän mitään maailmasta eikä varsinkaan ritareista.

Mutta toisin kävi, tavattuaan sattumoisin metsässä ratsastavan ritarin, Parsifal luulee häntä ensin Jumalaksi, ja asian selvittyä hänelle, mikään ei estä häntä pyrkimästä ritariksi. Äiti varustaa poikansa säkkipaidalla, narrinmyssyllä ja surkealla hevosluuskalla, toivoen, että Artur-kuningas kiireen vilkkaa lähettää moisen narrin takaisin kotiin, mutta näin ei käy.

Parsifal, poika vailla nimeä ja sukua ja maallista omaisuutta ratsastaa tiehensä taakseen katsomatta. Hän aloittaa pitkän matkan, jonka päätepisteenä on Pyhä Graali.

Tutkimusmatkoja maailmaan ja omaan itseen

Miten koulutyössä voidaan näitä Parsifalin teemoja kantaa vuoden kierrossa? Elias-koulussa meillä on ollut tapana lukea jaksoihin kuuluvaa kirjallisuutta niin, että luetusta on etsitty Parsifalin teemoja sekä kirjoitettu pohtivia esseitä esim. nykyajan Parsifaleista. Tänä lukuvuonna kokeilimme tavanomaisen opiskelun lisäksi yhteistyötä yli ainerajojen.

Kirjallisuuden tunneilla tutustuttiin Parsifalin tarinaan. Koko 500-sivuista ritariromaania oppilaiden ei edellytetty lukevan, vaan tarjolla oli lyhennelmiä, joiden pohjalta seurattiin nuoren pojan matkan tekoa ja kasvua. Tarinasta etsittiin Parsifalin elämän käännekohtia ja tapahtumia, jotka antavat uutta suuntaa ja kasvattavat ritarista teoistaan tietoisen ja myötätuntoisen ihmisen, joka on valmis tehtäväänsä Graalin kuninkaana.

Kirjallisuusjaksolla tarkasteltiin länsimaisen ihmisen henkisen kehittymisen ilmentymistä maailmankirjallisuudessa aina antiikista nykyaikaan, ja jaksoon liittyvissä lukutehtävissä seurattiin soveltuvin osin samoja teemoja kuin Parsifalissakin. Runsaasti mielenkiintoista pohdintaa ihmisenä olemisesta herätti muun muassa Dostojevskin Rikos ja Rangaistus.

Luovan kirjoittamisen jakson tehtävissä Parsifalin teema kulki mukana. Tehtävässä, jossa kirjoittajan oma minä oli lähtökohtana, oli tavoitteena, että tekstit ovat totuudellisia. Kirjoittajat tietysti itse päättivät, minkä näkökulman ja mitä aiheita he valitsivat, ja lopuksi työt viimeisteltiin sanataiteen vaatimusten mukaisesti. Valmistuneet tekstit olivat koskettavaa luettavaa.

Elämä kutsuu – missä sä oot?

Seuraavaksi näistä teksteistä poimittiin teemoja, joita monet kirjoittajat olivat käsitelleet: musiikki, perhe, ystävät, ilot ja surut, vieraat maat, muutos, elämän tarkoitus ja tulevaisuuden suunnitelmat. Nämä teemat eväinään oppilaat lähtivät eurytmianopettajansa kanssa jatkamaan huhtikuussa esitettävän eurytmian päätöstyön käsikirjoitusta.

Tunnista toiseen jatkuvan työskentelyn tuloksena ryhmä löysi esityksensä raameiksi Paul Coelhon romaanin Veronika tahtoo kuolla. Käytyään läpi lukuisan määrän runoja ja musiikkikappaleita, he hioivat näyttämölle eurytmiaesityksen Elämä kutsuu – missä sä oot? Siinä soivat kauniisti surun, ilon, rohkeuden ja itsensä voittamisen teemat.

Tallinnaan!

Historiassa opiskeltiin keskiaikaa, ja kiinnitettiin näin Parsifal historialliseen aikaansa. Lokakuussa luokalla oli yhteinen kirjallisuus- ja historiaviikko, jonka alkupäivät valmisteltiin opintomatkaa ja loppuviikosta matkustettiin Tallinnan keskiaikaan. Menomatkalla laivan konferenssitiloissa kuultiin vielä Tallinnan historiasta sekä tarkistettiin kaikkien ryhmien työsuunnitelmat. Perillä ohjelmaan kuului myös keskiaikainen illallinen Olde Hansa -ravintolassa. Matkan jälkeen ryhmät esittelivät kuvin ja sanoin tutkimusraporttinsa, ja matkasta tehdyt seinälehdet ripustettiin ruokasalin seinälle.

Oppilaiden palaute ruusuineen oli hyvin myönteistä, ja oppilailta saimme myös monia hyviä kehittämisideoita tulevaisuutta varten.

Kynttilänliekki

Keskiajan teatteri on mysteerinäytelmiä ja toriteatteria, ja vuoden teeman mukaisesti luokka ryhtyi kirjallisuus- ja musiikkituntien puitteissa tekemään ristiretkeläisistä kertova näytelmää toriteatterin keinoin. Legenda kertoo firentseläisen Raniero di Ranierin merkityksellisestä matkasta, joka muuttaa tämän elämän. Oppilaat valitsivat ja harjoittelivat musiikinopettajan kanssa näytelmään keskiaikaisen musiikin ja myös keskiaikaisiin tansseihin luokka sai opastusta. Selma Lagerlöfin Kynttilänliekki-legendan dramatisointi esitettiin maaliskuussa.

Erilainen kouluvuosi

Toukokuuhun mennessä Parsifalin teemoja ja teemojen kaikuja oli luettu ja kuunneltu, käyty lukuisia keskusteluja, opiskeltu historiassa keskiaikaa, matkustettu keskiaikaiseen kaupunkiin, laulettu ja tanssittu sekä esitetty näyttämöllä draamaa ja eurytmiaa.

Näin luokanvalvojan ja kirjallisuuden opettajan näkökulmasta vuosi oli työntäyteinen mutta uskomattoman antoisa. Meiltä projektiin vihkiytyneiltä opettajilta vaadittiin kyllä paljon uskoa ja paljon lisätyötä. Työ oli tavallaan pioneerityötä, sillä koulussamme ei ole valmiita käytäntöjä tällaiselle ainerajoja ylittävälle opetukselle eikä liioin siihen budjetoituja varoja. Suunnittelutyön opettajat tekivät ylityönään, ja syntyneet kulut niin oppilaat kuin opettajatkin maksoivat omasta kukkarostaan.

Tehty työ oli kuitenkin hedelmällistä, ja vuosi näytti, että voimia ja ideoita yhdistämällä voidaan luoda innostava oppimisympäristö ja tehdä tilaa luovuudelle. Projektista kertyneet kokemukset rohkaisevat etsimään uusia ainerajoja ylittäviä yhteistyökohteita.

Hellevi Aurtova

paikankertomaa8

Paikan kertomaa

– historian ja kirjallisuuden yhteisprojekti 2009–2010 Lukuvuoden 2008–2009 aikana toteutimme silloisella yhdennellätoista luokalla historian ja kirjallisuuden yhteisprojektin. Projektin kuluessa oppilaat [...]

11. luokan Parsifal-teema

”On tultava vahvemmaksi kuin viettelykset” Parsifal kuuluu steinerkoulujen 11. luokan aiheistoon. Elias-koulun opetussuunnitelman mukaan ”tavoitteena on, että opiskelija löytää kirjallisuudesta [...]

12-vuotinen steinerkoulu

Steinerkouluissa on käytössä steinerpedagogisesti painotettu opetussuunnitelma, joka sisällöllisesti noudattaa valtakunnallisia perusasteen ja lukion opetussuunnitelman perusteita. Steinerkouluille on tyypillistä luokkamuotoinen opetus, [...]

Eurytmia eri luokkatasoilla

Eräs eurytmiaopetuksen erityispiirteitä on se, että sitä opetetaan lähes läpi koko kouluajan. Harvoin tullaan ajatelleeksi, miten ainutlaatuista on se, että [...]

Terveisiä ekaluokasta

1. ja 2. luokilla pulpetit ovat vaihtuneet penkkeihin. 120 cm pitkä penkki toimii niin työtasona kuin istuinalusenakin. Luokassa on ihana [...]

Musiikin opetuksesta 1. ja 2. luokalla

Lapsen olemuksen tunteminen sekä taiteellinen opetusmenetelmä ovat steinerkoulun musiikinopettajan pedagogiset työkalut. Näiden varaan hän rakentaa opetustapahtuman, luo tarvittavan ilmapiirin, joka [...]

Kemian opetuksesta

Steinerkoulun kemian opetus on oppia elämää varten. Steinerkoulussa kemian opetuksen tavoitteena on puhutella oppilaan kaikkia olemuspuolia. Oppilaat kohtaavat kemian ilmiot [...]

Käden taidot kuuluvat kaikille

Käsillään ihminen on aina pyrkinyt muuttamaan elinympäristöään ja luomaan ja kauneutta ympärilleen. Käsien taitavuuden kehittäminen on tahdonkasvatuksen ja kauneudentajun kehittämisen [...]

Kansansaduista nykyaikaan

Historia puhuu tarinoissa Varsinainen historian opetus alkaa viidennellä luokalla, mutta jo ensimmäisellä luokalla kerrotut kansansadut antavat oppilaille tuntumaa muinaisista ajoista. [...]

Miksi koulussa vietetään juhlia

Juhlat luovat rytmin Steinerkouluille tunnusomaista on rytmisyyden merkityksen ymmärtäminen ja vaaliminen. Arkipäivän ja juhlan vuorottelu luo rytmin. Voidaan sanoa, että [...]